26
jovkkožiid mas oskkolaš olbmot ožžo ságastallat rabasvuođain
risttalaš oskku ja eallima birra. Dán ovdáneapmái ii liikon stáhta,
dasgo girku ii dáinna vugiin diehtán šat mo friddja oskkoldatlaš
joavkkut barge. Nu bođii gielddus deaivvadit jus báhppa ii leat
sajis (nudaddjon
konventikkelplakáhtta
). Das mearriduvvui ahte
ii leat lohpi sárdnidit čoakkalmasain eará dalle go vihahuvvon
báhppa lei sajis. Dát gielddus čuzii ee. sárdnideaddjái Hans Niel
sen Hauge. Son váldui fáŋgan ja lei máŋga jagi giddagasas.
Seammá gielddus lei maid Ruoŧas/Suomas, muhto davimus
guovllu diliid ii lean álo nu álki eiseválddiide bearráigeahččat.
Danne sáhtte sámiguovllus spiehkastit dán lágas. Olbmot geat
orro guhkkin eret girkus, ožžo lobi doallat oskkoldatlaš čoag
ganeami go fal beare jođiheaddji lei dohkkehuvvon báikkálaš
olmmoš. Dáid čoagganemiid gohčodedje
gilirohkos
(
byabön
)
ja dát álggahuvvui juo 1600-logu álgogeahččen. Birrasiid
1630-logus ásahedje pietisttalaš joavkkuid main lei gullevaš
vuohta duiskkalaš risttalaš pietisttaide geat bohte mišunearan
Durdnosa gávpogii. Sihke Durdnosávžžis ja suomabealde lei pie
tisttalaš risttalašvuohta bures sajáiduvvan ja das ledje girkolaš
duođašteaddjit ja bealušteaddjit. Árvideamis lei dán pietisttalaš
lihkadusa váikkuhan dat mii bođii ovdan nudaddjon Wiklund-
lihkadusas 1770-logus. Maiddái sámi nuorat Davvi-Ruoŧas – velá
12-jahkásaš mánát ge, muitaledje vuoiŋŋalaš oainnáhusaid birra
mas oidne mo geavvá nammejahkii olbmuiguin jus sii eai jorgal
Hans Nilsen Hauge sárdnideamen.
Adolph Tidemand,1814–1876.
