31
garragieđat olmmái gal. Muhtomin šadde olbmot nu ballui
ahte čuvvo von Westena maŋis go son vulggii báikkis, go dovde
iežaset eambbo dorvvolažžan su fárus leat.
Thomas von Westen lei dušše 45 jagi go jámii, dušše 14 jagi
maŋŋil go álggahii mišuvnna. Son lei váibaluvvan guhkes mátk
kiid johtit, ja son lei golladan buot iežas bearraša opmodaga.
Mišuvdna gal jotkkii barggu máŋggaid logijagiid maŋŋelii. Easka
lagabui 1800 logu nogai doaibma go bismmat Troandimis bohte
dan oaivilii ahte lei dárbbašmeahttun doaibma. Sii barge dan
ala ahte heaittihit doaimma. Sii dáhtto sámit galge dássálaga
dáččaiguin – dat mearkkašii ahte sárdnideapmi galggai dahk-
kot dárogillii. Vaikko vel bismmat oaivvildedje ge dán, de ledje
máŋggas girku olbmuin eará oaivilis. Birrasiid 100 maŋŋil, jagis
1880, ásahuvvui girkui ođđa organisašuvdna mii hálidii sáme-
giela geavahit aktiivvalaččat go juo girku oppalaččat doarjjui
dáruiduhttima mii ráđđii dalle. Organisašuvnna gohčodedje
Finnemišuvdna
(maŋŋil
Sámemišuvdna
). Dán vuođđudii Romssa
bisma, Johannes Skaar. Jagis 1895 oaččui organisašuvdna áigái
biibbala sámegillii vuosttaš gearddi. Dasa lassin jođihii organi
sašuvdna máŋgalogi jagi dearvvašvuođaásahusaid. Kárášjogas
jođihii maiddái nuoraidskuvlla mii guhká lei áidna skuvla gos
sámi nuorat ohppe sámegiela ja sámi kultuvrra birra. Sáme
mišuvnnas lea dán áigái eanas evangelialaš ja diakonalaš doai
bma sámiide Guoládagas, Ruoššas.
Sámi girkoráđđi
Ođđaset áiggis lei sámi girkoeallimis dehálaš dáhpáhus ja-
gis 1992 go ásahuvvui
Sámi girkoráđđi
. Ásaheapmi bođii
dan vuođul go sámi vuoigatvuohtagažaldagat ledje váldojuv-
Otná Risør.
