46
Risttalašvuođa mearkkašupmi kultuvrii
ja servodateallimii
Risttalašvuohta lea váikkuhan sihke dáža ja sámi kultuvrra
máŋggaid buolvvaid. «Kultuvra» sátni máksá dat maid ealli
mis oahppá ja dat leat vierut, árvvut, máhttu ja meannudan-
vuogit. Kultuvra lea olbmuid bokte hábmejuvvon.
Luondu
bidjá
eavttuid ja vejolašvuođaid eallit min eallima, muhto
kultuvra
addá midjiide oktasaš ideáid ja áddejumiid dasa mii lea riekta
ja boastut, mo mii eallit ja mii lea buoremus ja maid lea dehálaš
diehtit. Árvvut, vierut ja máhttu mainna mii bajásšaddat, manná
čiekŋalit ja čatnasa dávjá oskkoldatlaš árbevieruide. Mis lea
maiddái kultuvrralaš identitehta, lassin oktagaslaš identitehtii.
Kultuvrralaš identitehtii sáhttet leat olu duogážat, muhto mii
geahčadit lagabui
oskkoldatla
š beliid mat gullet risttalaš árbe-
virrui.
Go mii guorahallat našunála symbolaid, de fuomášit ahte dát
dábálaččat atnet vuođđun kultuvrralaš ovdanbuktimiid mat
leat váikkuhan riikka guhkit áiggi badjel. Norgga leavggas (nu
mo eará davviriikkaid leavggain nai) lea
ruossa
mii čájeha
1000jagi árbevieru mii čatnasa risttalašvuhtii. Sámeleavga lea
ođas (dohkkehuvvon 1986). Dáiddár Astrid Båhl, Ivgubađas,
lea leavgga hábmen. Son lea atnán vuođđun rumbbu ja divtta
Beaivi bárdni (
«Páiven párneh»). Dán divtta bijai báhpirii lulli
sápmelaš Anders Fjellner (1795–1876). Dikta govvida máilmmi
sivdnidanmyhta ja govvida sámiid dego beaivvi mánnán. Leavg
ga gierdu govvida beaivváža (rukses ivdni) ja mánu (alit ivdni)
ja dasto vel ivnniidt mat leat gávttis: rukses, ruoná, fiskes ja alit.
Vaikko sámeleavggas lea vuođđu ovdaristtalaš sámi árbevie
persovnnalaš risttalašvuođa vásihus ja vuoiŋŋalašvuođa áddejupmi
guovddážis. Hellodatustibat oskot ahte Jesus boahtá fargga fas
ruovttuluotta. Sosiála veahkkebargu vuoruhuvvo ollu, ja vurdojuvvo
maid ahte sii barget ollu eaktodáhtolaš bargguid searvegottis.
