44
•
Jesusa boahtin. Hellodatustibat lea nannosat dan oskkus ahte Je
sus boahtá fargga fas ruovttoluotta. Vuordináiggis ovddasta Bassi
vuoigŋa Jesusa lahkaorruma máilmmis. Muhto vuordámušain vur
dojuvvo dán máilmmi loahppa ja duopmobeaivi. Oallugat čájehit
beroštumi «čilget áiggi mearkkaid» mat čujuhit Jesusa boahtimii.
Loahppaáiggi vuordámušat čadnojit dávjá dihto dáhpáhusaide:
juvddálaččat máhccet ruovttoluotta Israelii, máilmmiviidosaš mi
šuvdna, globála vuoiŋŋaidgolggaheapmi, soađit ja luondduroasut
ja searvegottiid ásaheapmi áramus risttalašvuođaáiggi minsttara
vuođul. Dákkár mearkkaid gávdnet oskkolaš olbmot biibbalis muita
luvvon ja daid dulkojit dávjá bustáva mielde.
Hellodatustibiid čoakkalmasain ii leat čavgadis liturgalaš ort-
net. Ideála lea ahte dat dáhpáhuvvá Bassi vuoiŋŋa oaivádusain
oskkolaš olbmuide. Čoakkalmasaid praksisas lea aŋkke muhtin
muddui fásta vuohki mas leat vurrolaga rohkos, lávlun ja sárdni
deapmi – ja spontána ovdanbuktimat mas árbmuattáldagat
geavahuvvojit. Musihkkašládja lea ođđamállet ovdanbuktin-
vugiiguin. Lea dábálaš čájehit maiddái dovdduid ja lea vejolaš
sihke čierrut ja boagustit. Sii deattuhit olu dan ahte muitalit
oskku dili persovnnalaš vásáhusaid. Čoakkalmaslatnja lea unnán
čiŋahuvvon muhto doaibmevaš vugiin. Govvageavaheapmi lea
govttolaš – dávjá dušše okta ruossa masa searvegoddi sáhttá
darvvihit čalmmiid, ja sáhttá maid guovddáš čálabihttá seainnis.
Searvegotti jođiheaddji lea pastor dahje jođiheaddji (goappaš
namahusat geavahuvvojit). Dáid doarjjan lea
vuorrasiidráđđi
(eldsterådet). Dasa válljejit olbmuid geaidda searvegottis lea
luohttámuš dasa ahte ráđi miellahtut ellet biibbala norpmaid
vuođul. Juohke searvegoddi vástida ieš ekonomalaš dili ollis
vuođas. Logádas, mii mearkkaša 10 % olbmo sisaboađus, gal
gá addojuvvot searvegoddái ja dat lea vuođđoprinsihppa ja
vuođđuduvvo biibbalteavsttaide. Searvegoddi vuordá maid-
dái ahte olbmot barget olu nuvttábarggu. Sis sáhttet leat olu
doaimmat: biibbaljoavkkut, stohkosat ja spealut searvegotti
nuoramusaide. Mánáin leat maiddái doaimmat searvegottis
dađistaga go sii sturrot ja láddet ođđa hástalusaide. Sosiála
veahkkebargu vuoruhuvvo olu, ovdamearkka dihte veahke-
hit gárrenmirkogeavaheddjiid, láhkarihkolaš ja eará heađálaš
olbmuid servodagas. Risttalaš sáhka lea lunddolaš oassi dán
doaimmas.
Hellodatustibat deattuhit etihka bealis čuovvut biibbala báhkko
