ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 64

64
jumis). Risttalašvuohta lea almmatge 20.jahkečuođis mannan
maŋás oarjemáilmmis, muhto risttalašvuohta lea ovdánan sakka
Afrihkás ja stuora osiin Asias.
Gitta jahkái 1054 lei risttalaš girku eanasmuddui oktasaš girku.
Muhtin árra girkuin, main vuolggasadji lei Gaska-Nuortaeanan,
lei liikká veaháš eará oahppaáddejupmi go eurohpálaš gir­kuin.
Nuortaeatnama girkut leat dál smávvát ja sierra, ja gáv­dnojit
eanas musliimalaš riikkain. Armenalaš ortodoksa gir­ku, koptalaš
girku Egyptas ja vástideaddji girku (abyssalaš) Etio­pias fátmmas­
tit goit máŋggaid miljovnnaid miellahtuid. Nuor­talis leat nu-
daddjon boaresorienttalaš girkut nu mo assyria­las, kaldealaš,
persialaš ja nestorialaš girkut. Nuortaeatnama girkut ásahuv-
vojedje álggos Mesopotamiai, Romarii­ka nuortaráji nuortta­
beallái (dálá Irak, nuortalulli Durkku, Syria nuorttabealis ja Irana
oarjjabealis). Árbevieru mielde vuođđu­duvvui girku apostala
Tomasa mišuvdnabarggu olis. Searve­gottit ásahuvvojedje nu
guh­kás nuortas go India ja maŋŋil maiddái Kiinnái (600-logus).
Nuorta­eatnama girkuid gohčodit almmo­laččat «aposttallaš» ja
«katolalaš». Katolalaš ipmirduvvo dán okta­vuođas ahte lea uni-
versála, iige fal ahte gullá Katolalaš girkui. Apoastal­laš čujuha
ahte girku lea Jesusa apostaliid bokte ásahuvvon.
Gaskaáiggis čavgejedje eurohpálaš girkut mišuvdnabarggu.
Biehttárgirku Romas Italiás. Romálaš-
kátolalaš girkui váldoguovddáš.
© Britt Hansen.