ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 65

65
Muhtin muddui lei dát oktiigullevaš politihkalaš koloniseremiin
ja gávpedoaimmain riikkain olggobealde Eurohpá. 1500­logus
bohte katolalaš mišunearát Latiina-Amerihkkái mas báik-
kálaš girkut ollásii serve Katolalaš girku struktuvrii.
Dávjá šattai girku seaguhuvvot ásahuvvon politihkalaš
vuogádahkii ja nu gárttai oassin váldegeavaheddjiid
doaimmahussii. Nuorta-Asias ásahedje katolalaš
mišuvdnastášuvnnaid čuovvovaš riikkaide: India,
Kiinná, Vietnam, Japan ja Filippiinnat. Maŋgga sa­
jes čuovvoledje ollugat árrat katolalaš girku, ja dan
dihtii šadde eiseválddit vuostehágolaččat dán doibmii.
Dađistaga sii álge vuosttaldit mišuvdnadoaimma ja gilde
risttalaš oskku. Easka 1800­logu gaskkamuttuin besse fas
álggahit mišuvdnabarggu. Dat dáhpáhuvai go oarjemáilmmi
riikkat, nu mo Eŋgelánda ja USA, fámuin bággejedje riikkaid
rahpat ja dohkkehit oktavuođaid ja gávpedoaimmaid Oarje­
máilmmiin.
Ođđaset áiggis lea risttalaš girkuin leamaš vejolaš doaibmat oal­
le friddja eanas báikkiin Nuorta-Asias. Muhto dát dahkko dávjá
unnit eanet stáhta bearráigeahču vuolde. Kiinnás besse ovda­
mearkka dihtii girkut lobi joatkit doaimma maiddái maŋŋil 1948
go komunisttalaš ráđđejupmi šattai. Proselyttisma (namalassii
geahččalit jorgalahttit ii­risttalaččaid risttalašvuhtii) ii lean
lobálaš. Olgoriikka mišuvdna ii lean šat lobálaš ja oarjemáilmmi
mišunearat šadde guođđit riikka. Kiinná risttalaš girku organise­
rejuvvui ođđasit ja šattai nudaddjon «golbma­ieš patriohtalaš
lihkadus» (tre­selv patriotisk bevegelse). Dat mearkkašii ahte
buot girkolaš doaibma galggai čuovvut prinsihpa ahte ieš birget
ruđalaččat, galgá leat iešstivrejupmi ja iešviidáneapmi.
Afrihkálaš nannamis beasai eurohpálaš ja davviamerihkálaš
mišuvdna measta geahčemeahttumiid bargat mišuvnnain.
Lassin dasa ahte ásahit girkuid, de mišuvdna maiddái doaim-
mahii viiddis veahkkebarggu skuvllaid ja buohcceviesuid bok-
te. Dađistaga go Afrihká riikkat šadde politihkalaččat sorjja­
keahttájin, de girkut maid luvvejuvvojedje eret mišuvnnas mii
daid lei ásahan. Dán áigái lea oarjemáilmmi girkoservodagaid
mišuvdnabargu šaddan ovttasbargoprošeaktan mas mišunearat
barget báikkálaš girkus. Iešguđet riikkaid girkut leat dábálaččat
Martin Luther King jr. (1929–1968)
baptistta báhpa gii bijaid ollu návccaid
boargarvuoigatvuođaide Amerihkás.
Ollugat muitet su sárdniin maid lei
gohčodan «Mus lea niehku / I have a
dream».
© Marion S. Trikosko.
j
D r á r r