61
galgan seaguhit ekonomalaš ja politihkalaš áššiide, celkkii son.
Gonagasat fas dáhtto uhcidit pava ja girku fámu, go sii oidne
man ollu riggodagat ja ruhta dokko manai. Našunála gielat
šadde dábálaččat girkuin, ja girjedeaddilandáidu mield
disbuvtti ahte biibbal ja eará girjjit šadde dábálaččat
olbmuid gaskkas. Oskkolašvuohta šattai olbmuide
áddehahtti, ja gilvu gaskkal katolihkaid ja protestant-
taid čavggai dađe mielde go miellahttulohku galggai
stuorrut. Ollu riiddut ja soađit goaridahtte Eurohpá
muhtin čuohte jagiid badjel.
Č O A H K K Á I G E A S S U
ÁLGO RISTTALAŠVUOHTA SUORRANA
•
Risttalašvuohta suorranii jagi 1054 ja šattai katolisisma ja ortodoksa
risttalašvuohtan.
•
Ortodoksa risttalašvuohta leavai nuorttas, ja katolisisma leavai oarj
jás.
•
Ortodoksa risttalašvuođa hoavda lea patriárka gii stivre olles girku
riikkas. Su vuolde leat bismmat ja sin vuolde fas báhpat. Patriárka,
bismmat, báhpat ja diakonat sáhttet leat dušše albmát.
•
Ortodoksa risttalašvuohta bálvala ikonaide. Ikonat leat govvosat
olbmuin geat leat gillán risttalašvuođa dihtii (martyrat) ja leat ristta
lašvuođa ovddidan máilmmis.
•
Katolisisma lea otne máilmmi stuorámus risttalašvuođa osku. Pava
gii orru Romas, lea katolihkaid bajimus hoavda. Katolisisma gohčo
duvvo maiddái Romalaškatolalaš girkun.
•
Sihke ortodoksa risttalašvuođas ja katolisismmas leat 7 sakrameant
ta: Gástta, rihpat, buhcciid vuoiddas, eahketmállásat, gáhtamuš,
náitin ja ordinašuvdna.
•
Katolisisma gudnejahttá bassiolbmuid. Bassiolbmot leat láhka alm
mi ja ipmila.
•
Ortodoksa risttalašvuođas leat ikonat. Ikonat leat govvosat bassi
olbmuin, profehtain ja martyrain.
Martin Luther (1483–1546).
g
mG
