63
Girku Naras, Japánas 1930 logus.
Gova luoikan Richard Mammana (Project Canter-
bury, Anglicanhistory.org).
Risttalašvuohta olggobealde
Eurohpá
Risttalaš osku lea risttalaš olbmuid oainnus
universála
dahje
oppalaš. Dat máksá ahte guovddáš sisdoallu lea dat seammá,
vaikko dán sága sáhttá buktit ovdan iešguđetlágan vugii
guin. Vuogit čuvvot báikkálaš diliid, árbevieruid ja málliid.
Risttalašvuohta bođii Eurohpái Paulusa mišuvdnadoaimma
geažil 40- ja 50-loguin. Vuosttaš čuohtejagi gaskkamuttus ledje
risttalašvuođa váldoguovllut ain Gaska-Nuortaeatnamat. Dán
jahkečuođi loahpas lei deaddobáiki juo álgán sirdásit oarjjás
Eurohpái. Risttalašvuohta almmatge viidánii ain nuorttasguv-
lui, áinnas daid girkuid bokte Gaska-Nuortaeatnamis mat led-
je eahpeduhtavaččat go risttalašvuohta ovdánii oarjjabealde.
Nuorttabealehaga girkut ledje 600-logus ollen ásahit searvegot-
tiid nuorttasguvlui gitta Indiai. Maiddái Davvi-Afrihkkái sajáidu-
vai risttalašvuohta fargga nana oskkoldahkan. Mearraguovllut
davimus oasis Afrihkás ledje juo 300-logus šaddan ristariikan
ja easka 700-logus šattai isláma ráđđejeaddji oskkoldahkan
dán guovllus. Dál meroštallet ahte 1,8 – 2 miljárdda máilmmi
olbmuin leat risttalaččat (oskkoldatlaš dahje kultuvrralaš ádde
