67
Č O A H K K Á I G E A S S U
RISTTALAŠVUOHTA OLGGOBEALDE
EUROHPÁ
Risttalaš searvegottit iešguđet guovlluin máilmmis leat hábmen ja ain
hábmejit risttalaš oskkoldatvuogi nu mo sin kultuvrii, diliide ja eallin
vuohkái heive.
•
MIŠUNEREN
Risttalašvuohta ja risttalaččat gávdnojit miehtá máilmmi. Sii fievr
ridit risttalašvuođa buot álbmogiidda mišunerema bokte.
Mišuv-
dna
lea oahpahit oskku ođđa olbmuide ja guovlluide. Sii geat dan
barget, mii gohčodit
mišonearan
. Ovdal lei nu ahte risttalaš Euroh
pálaččat ja DavviAmerihkálaččat manne máilbmái mišuneret.
Kolonisttaid áigumuš ii lean dušše eatnamiid vuollástit, muhto
maiddái álbmogiid jorgalahttit risttalašvuhtii. Dál mišunerejit ristta
laččat buot riikkaid, ja mišunerenbarggut mannet ruossut doarrás
miehtá máilmmi.
HUMANITÁRA JA EKUMENALAŠ DOAIMMAT
Ollu riikkain máilmmis leat stuorra sosiálalaš hástalusat. Ollut
geavahit gárrenmirkkuid ja ollut jápmet buozalmasvuođaid geažil
ja mánát báhcet oarbbisin. Muhtimin gevvet luondduroasut ja olb
mot dárbbašit veahki. Muhtimat leat okto, buohccit, olgguštuvvon
dahje geafit. Girkoservodagat barget ovttas geahččalit čoavdit so
siála váttisvuođaid ja veahkehit olbmuid ja erenoamážit mánáid.
Dát gohčoduvvo namain:
Humanitára
doaimmat. Girkoservodagat
maiddái gulahallet oskkoldat áššiid ektui. Sii barget ovttas prak
tihkalaš servodat ja teologalaš bargguid olis. Dát gohčoduvvo na
main:
Ekumenalaš
doaimmat.
40%. Sivva dili rievdamii lea dábálaččat go ollu risttalaččat fárre
jit go sin gaskavuohta arabialaš musliimaide lea šaddan váddásit
go ovdal. Arabialaččaid gaskkas GaskaNuortaeatnamiin leatge
dasto olu risttalaččat. USA 3,5 miljovnna arabialačča gaskkas
leat 63 % risttalaččat ja 24% musliimat. Muhtin risttalaččat
leat ovddeš musliimat geat válljejit guođđit ruovtturiikkaset.
Meksikos orrot 1,1 miljovnna arabialačča ja dán riika muslii
maid lohku lea 25 000. Dat mearkkaša ahte eanas arabialaččat
leat risttalaččat dán riikkas. Risttalaččat leat maid eanetlogus
arabialaččaid gaskkas dáin riikkain: Argentina, Brasil, Kanada,
Chile ja eanas eará riikkain eurohpálaš eananoasis.
B A R G O B I H T T Á
Interneahtas sáhtát ohcat Čohk
kirasa girku áltártávvala ja urg
guid govaid. Movt oidno dáid
čiŋaheamis sámi biras ja árbe
vierru? Movt govvida áltártávval
leastadialaš risttalašvuođaádde
jumi?