ALMMI SPEAJAL - Risttalašvuohta ja eallinoaidnu - page 66

66
čatnasan dakkár girkoovttasbargui mii manná rastá riikkarájiid.
Afrihkás gohčodit dán ráđi All Africa Conference of Churches (gč.:http://www.aacc-ceta.org/en/). Ráđđi lea ekumenalaš,
datmearkkaša ahte dás leat mieldeiešguđetlágan girkosearv­
vit ja searvegottit. Asia girkuin lea s ullasaš organisašuvdna ja
dan gohčodit Christian Conference of Asia (geahča:http://www.
cca.org.hk/). Girkoráđiid bargu lea máŋggabealátja dasa gullet
maid praktihkalaš servodatbarggut ja teologalašbarggut. Ain-
nas Nuorta-Asias lea leamaš dehálaš bargat oskkoldatdialogain
dan dihtii go dáppe leat kultuvrrat bálddalaga mat gullet ieš-
guđetlágan oskkoldatlaš árbevieruide.
Protestánttalaš ja katolalaš risttalašvuohta lassána sakka
Afrihkás, eandalii lulábealde Sahara. Jagis 1900 ledje dušše
8,7 miljovnna risttalačča Afrihkás. Dál leat lassánan gitta 390
miljovdnii. Dál leat badjel 1,5 miljovnna girku dán máilmmi­
oasis. Lassáneapmi boahtá go olbmot konverterejit árbevirolaš
afrihkálaš oskkoldagas dahje islámas.
Risttalašvuohta lassána maiddái Asias, áinnas Indias, Kiinnás
ja Lulli-Koreas. Nuppi bealis unnot girkolaš oasseváldit oarje-
máilmmi girkuid ipmilbálvalusain. Amerihkálaš olbmuid loh-
ku, geat mannet girkus sotnabeaivvi, bissu stáđisin ja lea su.
40%. Lulli­Amerihkás leat measta 92,7% olbmuin risttalaččat
ja dađistaga lassána indiánaid lohku geat konverterejit ristta­
lašvuhtii. Leat risttalaš karismáhtalaš lihkadusat mat ovdánit
jođánepmosit, muhto árbevirolaš protestánttalaš girkosearvvit
mannet maŋás. Olmmošjohtaleapmi sisa ja olggos riikkas riev­
dada oskkoldatlaš gova. Isláma, hinduisma ja buddhisma las-
sánit ja šaddet oassin riikkaide gos árbevirolaččat lea leamaš
risttalašvuohta, ja fas musliimaid lohku unnu, eandalii Afrihkás.
Dálá ovdáneami dehálaš bealli lea risttalašvuođa sajádat ovddeš
komunisttalaš riikkain Nuorta­Eurohpás gos máŋggaid logiid
jagiid lea leamaš oskkoldatlaš deaddin. Ruoššas ja Ukrainas
máhccet ollugat ortodoksa girkui, muhto ovddeš komunisttalaš
Estteeatnamis ja Čeahkkas dahje ovddeš Nuorta­Duiskkas dat
ii dáhpáhuva. Polenis, mii lea okta dain eanemus katolalaš riik-
kain máilmmis, manná girku maŋás. Gaskanuortaeatnamiin lea
risttalaš olbmuid lohku njiedjan maŋemus jagiid. 1900­logu
álgogeahčen ledje measta 85% risttalačča Libanonas ja dál leat
B A R G O B I H T Á T
1: Vállje nuppi dain namuhuv­
von neahttabáikkiin ja geahča
makkár girkut leat iešguđetge
ráđis mielde, jogo Afrihkás dahje
Asias. Váillahat go don girkuid sin
listtuin?
Maid jáhkát dasa leat sivvan?
Makkár ulbmil lea ráđiin?
Geahččal gávdnat ovdamearkkaid
das maid sii barget.
2: Konteakstalaš teologiija lea
teologiijašládja mas geahččaluv­
vo reflekteret maid risttalaš osku
mearkkaša ja mo dat addá ulb­
mila báikkálaš konteavsttas mas
olmmoš lea.
Oza interneahtas dákkár teolo­
giija birra ja buvtte teologiijas
ovdamearkkaid?
3: Vállje muhtin riikka olggobeal­
de Eurohpá ja gávnna nu olu die­
đuid go sáhtát dán riikka girku(id)
sierraláganvuođaid birra.
Man olu risttalaččat leat doppe
eará oskkoldagaid čuvvodeddjiid
ektui?
Makkár hástalusat leat risttalaš­
vuođas dán riikkas maid don váll­
jejit?
Makkár oktavuohta lea stáhtas ja
girkus doppe?