71
Darwina teoriija mielde čalggai olles máil-
bmi ovtta seallas... Jus buot ealli organism-
mat ovdánedje ovtta seallas, de livčče gal-
gan gávdnot millijovnnaid mielde fussiilat
mo juohke ealli lea šaddan. Lea go nu?
© Britt Hansen.
ahte muhtumat oaivvildedje ahte dalle šattai álo nu ahte dat
gievrramus
cevzzii, ja nu dat
berrii
leat. Viidáseappot oaivvil-
dedje muhtumat ahte dat maid berre gustot olbmuid servoda-
gas. Dát oaidnu šattai vuođđun das ahte earuhit gaskal eanet ja
unnit árvvolaš olbmuid: eanemus árvvolačča ledje sii geat sáhtte
veahkehit olmmoščeardda viidáseappot dan soađis mo ceavzit
eallimis. Girkui lei dákkár oaidnu váttisvuohtan. Girku oaivvil-
dii ahte vaikko vel leige nu ahte gievrramusas lei stuorámus
vejolašvuohta ceavzit, de ii dárbbašan liikká lean gievrramusas
riekta
. Girku sáhka ráhkesvuođa ja váibmoláđisvuođa birra ii
heiven áibbas dan ovdáneami oidnui ahte stuorámusas lea váldi
ja lei dego soahti eallima ja jápmin gaskka.
Ovdánanteoriija njunnošat beroštedje unnán etihkas ja sohte
iežaset oainnu ovddas ja oidne girku dego vuostálasti gii suod-
jalii návccahemiid ja geaid danin fertešii duššadit. Olluide šattai
gaskavuohta oskkoldaga ja diehtaga gaskka gažaldahkan jogo/
dahje: jogo fertii válljet jáhkkima dan ovddeš sivdnádusa oidnui,
dahje fertejit válljet biologiija ovdánanáddejumi nugo dat radi-
kálalaš ovddasteaddjit dan dulkojedje. Girku siskkabealde lei
oaidnu dán gažaldahkii dávjá juohkásan: sii geat ledje konserva-
Charles Darwin – nugo áigečála Hornet
(1871) háliidii govvet su dáinna sárgosiin.
Sárgusa namma lei «den ærverdige oran-
gutang»
