68
Oskkoldagat, eallinoaidnu ja
dieđa
Oskkoldagat, eallinoaidnu ja diehtaga
gaskavuohta
Vuođđolágas mii dohkkehuvvui Eidsvollas 1814:s mearriduv-
vui ahte evangelielaš-lutherlaš osku ain galggai leat stáhtalaš
oskkoldat. Kristtalašvuohta lei guhká áidna lobálaš oskkoldat
riikkas, muhto dađistaga ložžejuvvui dat nu ahte iešguđet
eallinoainnut, sihke oskkolaš ja oskkolkeahtes, šadde lobálačča.
Dál ii leat risttalašvuohta šat stáhtalaš oskkoldat Norggas. Min
áiggis leat dat maid gohčodat
pluralistalaš
(eatnatvuođa) servo-
dat gos juohkehaš ieš oažžu mearridit man ala son osku ja man
ala ii. Nu guhkágo kristtalašvuohta lei áidna osku, lei oahppa ja
vuoiŋŋalaš osku lahka oktiičatnon. Oahppa lei sorjavaš maid
osku sáhtii muitalit. Maid mii diđiimet máilmmi álggu birra, lei
sorjavaš das maid biibbal muitalii: ahte Ipmil sivdnidii máilmmi
čieža beaivvis. Biibbalmuitalusat adde lohkkái dan áddejumi
ahte máilbmi lei duolbbas ja dat čuoččui čuolddaid alde stuorra
eamiábis. Dan badjel oinniimet almmi čavgejuvvon dego
livččii lean goahti. Almmi gomuvuhtii ledje beaivváš, mánnu
ja násttit darvvihuvvon. Muhtumin gahčče násttit doppe (go
násti luhččii) ja muhtumin rahpasedje almmi uvssat nu ahte
arvi (ja muohta) gahčai eatnama ala. Bajábealde ja birra dan
lei Ipmila máilbmi. Muhto ii buot diehtu leat vižžon biibalis.
Gaskaáiggi (1200–1600) dieđuid maid vižže boares Greikkas.
Greikka �ilosofat (ovdamearkka dihtii Aristoteles) lei ollu čállán
mo sáhtii máilmmi áddet. Dan dieđu maid dohkkehedje Europa
viisát ja tulkojedje dan biibala máilmmiáddejumi ektui. Dasa-
lassin oahpaimet arábialaččaid matematihkas ja válddiimet sin
lohkovuogádaga. Dán vuogádaga geavahat vel otnege.
