67
1. dovdat riiddu ja dan duogáža bures,
2. máhttit riidduid čoavdit, ja
3. sus fertejit leat miellaguottut mat ovdehit ráfibarggu.
Ráfisoabadeaddji pláne mo son galgá oažžut riikkaid dahje čeard-
daid geat riidalit, soabadit fas. Dieđusge fertejit bealit
háliidit
ráfi
ja čovdosa riidui.
•
DEMOKRATIIJA JA EARÁ STIVRENVUOGIT
Demokratiija
sátni lea vuolgán Greikka antihkkaáiggis.
Demos
mearkkaša
olmmoš
ja
kratos
mearkkaša
fápmu
. Demokratiijas lea
olbmuin fápmu mearridit makkár politihkka galgá fievrriduvvot.
Praktihkalaččat dáhpáhuvvá nu ahte sii jienastit dan dahje daid ol-
bmuid geaid sii háliidit galget stivret. Sii geat válggas ožžot eane-
mus jienaid vuitet, ja besset leat mielde stivremin ja mearrideamen
makkár politihkka riikkas galgá fievrriduvvot. Politihkka šaddá go
olbmot servet ja lihtodit ja háliidit rievdadit dilálašvuođaid ja eahpe-
vuoiggalašvuođaid dahje eará mainna sii leat duhtameahttumat.
Demokratiija lea oarjemáilmmi dábáleamos stivrenvuohki.
Teokratiija
lea fas go Ipmil dahje su áirasat (omd, báhpat) stivrejit
riikka dahje álbmoga.
Oligarkiija
gohčoduvvo stivrenvuohki gos unna jovkkoš stivre. Sii
leat dávjá ekonomalaččat dahje militearalaččat gievrrat.
Teknokratiijan
gohčodit stivrenvuogi gos čeahpit, dahje «ekspeart-
tat» stivrejit ja mearridit riikka politihka.
Merokrahtalaš
stivrenvuohki dáhpáhuvvá go olbmot leat válljejuv-
von návccaid ja dáidduid vuođul, eaige popularitehta vuođul, nu
mo demokratiijas.
Despotiija
lea fas stivrenvuohki gos okta olmmoš stivre olles riikka
ja álbmoga iežas beroštumiid mielde. Sus lea visot fápmu ja vuoi-
bmi.
