69
Glássagovva ráhkaduvvon Yale-universi-
tehtii 1890:s. Gaskavuohta dieđasuorggis
ja oskkus govvejuvvo ovttasbargun
guovtti joavkkus: dieđasuorgi govvejuv-
vo olbmuiguin main lea dát iešvuođat
nugo gierisvuohta, bargu, duohtavuoh-
ta ja intuišuvdna. Oskku olbmuin leat
dát iešvuođat nugo buvttisvuohta,
osku, doaivva, gutnejahttunvuohta ja
inuišuvdna. Gasku lea sin oktasaš ráđđe-
jeaddji: čuovga-ráhkesvuohta-eallin.
1600–1700 logus bohciidii dieđa ođđa ja eará hámis. Dan ovdii
go duhtat viežžat dieđuid biibbal čállagiin, de álge ieža dutkat
luonddu gávdnan dihtii mo dan galggai čilget. Luondduádde-
jupmi vuođđuduvvui eanet ja eanet luonddu lobálašvuođa
áicagiidda. Kopernikus (1473–1543) barggai girkus ráhkadan
dihtii kalendara nu ahte girku galggai diehtit goas girkolaš basiid
galge ávvudit. Dán barggadettiin fuomášii son ahte jus Beaivváš
lea ávu guovddážis dan ovdiigo máilbmi maid ovdal ledje gád-
dán, de šattai meroštallan su kalenddarbarggus ollu álkit. Son
evttohii rievdadit máilmmigova: ii dat lean Beaivváš mii jorai
máilmmi birra, muhto máilbmi mii jorai Beaivváža birra. Dát lei
ođđa fuomášupmi ja ollus eai nagodan šat čuovvut mielde. Galilei
(1564–1642) fuomášii ahte ii lean dušše eana mas lei mánnu.
Dat lei maiddái Jupiteris. Iežas teleskohpas oinnii ahte das ii
lean dušše okta mánnu, muhto
njeallje
. Newton (1642–1727)
fuomášii ahte lei oktavuohta gaskal dávviriid deattu (mássa),
daid gaska ja dan fámus mii lei daid gaskka. Dan son sáhtii
