77
Sjamanismma dohkkehuvvui almmolaš
oskun 2012:s. Lone Ebeltoft otná stivrra-
lahttu sjámanistta lihttus, mii lea vuosttas
ja aidna Norggas. Ulbmil lea áimmahuššat
sámi ja árktalaš árbevieruid ja meanuid.
Lone Ebeltoft lea čállán doavttirnákkosgirjji
sámi sjámanismma birra. Sjámanistta lihttu
čađaha gásttaid, náitosiid ja hávdádemiid.
© Torgrim Rath Olsen/Nordlys.
krehta daddjo dahje dahkko. Ovdamearkka dihtii eat sáhte
vuordit ahte ateista (ipmilbiehttaleaddji) galgá árvvusatnit
vuoiŋŋalaš ipmiljáhkku dahje dan ahte oskut, muhto son ferte
árvvusatnit (ja maiddái suodjalit) juohkehačča vuoigatvuođa
doalahit su iežas ipmiljáhkku ja osku dan ipmilii masa háliida.
Mis lea geatnegasvuohta gierdat ja árvvusatnit earáid jurdagiid,
sániid ja daguid vaikko vel dus alddát ii leatge gaskavuohta
dákkár áššiide iige leat mihkkige mii attašii dárbbu dan árvvu-
satnit. Árvvusatnu lea čadnojuvvon dan nubbái, olmmožin ja su
áddejumiide, miellaguottuide ja jurdda- ja oskkumáilbmái. Lea
persovdna ja su vuoigatvuohta persovnnalaš friddjavuhtii mii
galgá árvvusatnot. Mii lea man ovddas dát persovdna duođaid
čuožžu oskku- ja eallinoainnu gažaldagas, lea mis lohpi moaitit
nu guhkágo dat dáhpáhuvvá ášševuđolaččat.
Soabalašvuohta lea juridihkalaš doaba mii juoga nu dadjá ol-
bmuid
vuoigatvuođa
birra doalahit iežaset dihto áddejumit.
Árvvusatnu fas juoga mii dadjá juoga persovnnalaš miella-
guottuid birra ja lea dahkamuš persovnnalaš válljejumiin, maid
dahkat čatnan dihtii iežamet daid áddejumiide maid ovddas
háliidat čuožžut. Fránskkalaš �ilosofa, Voltaire (1694–1778),
