76
ja čájehat seamma olggušteami dan nuppi vuostá go dan maid
ieža vásiheimmet. Árvvusanu ja soabalašvuođa sáhttá leat váttis
praktiseret, ja danin lea dárbbašlaš guorahallat dáid doahpagiid
lagabuidda. Mearkkašit go dat dan seammá?
Soabalašvuohta lea juoga maid servodat sáhttá gáibidit min
čájehit earáid oaiviliid ja miellaguottuid ektui. Mii sáhttit
dohkkehit ahte earáin leat jurdagat ja miellaguottut mat eai
leat ovttavásttolačča minguin, muhto sisdoallágo dat ahte
mii sáhttit árvvusatnit daid jurdagiid ja miellaguottuid? Sátni
«soabalašvuohta» boahtá latiinna sánis
tolerantia
mii meark-
kaša gierdát dahje gillát. Go mii hállat oskkolašvuođa ja eallin-
oainnu birra, de sáhttit de�ineret soabalašvuođa dego návccat ja
dáhttu gierdat maid nu. Mii sáhttit gierdat eallit earáid oaiviliin,
miellaguottuin ja daguin vaikko vel iežage eat dohkket daid. Mun
sáhttán gierdat ahte muhtumat eai bora spiinnebierggu vaik-
ko vel mun iešge dan háliidan. Mun sáhttán gierdat ahte earát
háliidit vázzit vuoiŋŋalaš biktasiin vaikko vel ieš dan in hálit.
Gierdandoahpagis lea vuoigatvuođa árvvusatnu eará oaiviliidda
ja dahkat eará láhkái go dat mii munnje lea lunddolaš. Muhto
gierdan baicce ii dárbbaš fátmmastit árvvusanu dasa mii kon-
Kiinnás lea leamašan guhkes árbevierru
atnit dan golbma stuorámus oskku árbe-
vieruid buddhismma, konfusianismma ja
daoismma dego golbma beali ovtta áššis.
Dát govva lea Song-válddis/dynastiijas mii
lei 400-logus. Golbma olbmo govas ovddas-
tit juohkehačča árbevieru, muhto ellet
ráfálaččat ovttas.
