66
•
EKOLOGALAŠ OVDDASVÁSTÁDUS
Ekologiija sátni lea vuolgán Greikka sániin
oikos
mii mearkkaša
vies-
su
ja
logos
mii mearkkaša
oahppa dan birra.
Jos mii jurddašat ahte
eanaspábba lea buot álbmogiid viessu, de mii fertet vuhtiiváldit
buohkaid ja álo árvvoštallat mo min láhtten váikkuha olbmuide
geat ásset dán viesus. Mii galgat geavahit eatnama jierpmálaččat
ja ávkin buohkaide. Jos mii váldit menddo ollu ovtta sajis, de nuppi
sajis leat olbmot geat gillájit. Sámi luonddufilosofiija ja etihkka gar-
vá badjelmearálašvuođa, mirkkohahttima ja olbmo válddi stivret ja
hábmet luonddu. Sámit eai leat lokten iežaset luonddu bajábeallái,
muhto álo eallán ja bargan ovttas luonddufámuiguin.
•
TEKNOLOGIIJA
Teknologiija lea garrasit ovdánan maŋimuš čuohtejagiid. Dat dah-
ká olbmo árgabeaivvi álkibun ja lea ávkin servodaga ovdáneamis,
luondduvákšumis ja guorahallamis. Teknologiija iešalddis ii leat álo
buorre. Dat sáhttá leat vahágin maiddái. Teknologiija nugo vearjjut,
bombbat ja sosiála mediat sáhttet leat vahágin olbmuide jos daid
geavaha boastut. Mii olbmot, fertet iežamet árvvuid ektui mearridit
ja válljet mo dan geavahit.
•
RÁFI JA RÁFIBARGU
Ráfi ii leat dušše go ii leat soahti. Ii leat duohtaráfi ovdalgo olb-
muin lea oadjebas eallindilli ja vuođđodárbbut nu mo borramuš,
liekkas ja ruoktu/bearaš, gokčojuvvon. Bjørnson oaivvildii ahte lea
ráfi go olbmos lea ulbmil eallimis ja gávdná geainnu dan juksat.
Soahpat ráfálaš čovdosiid riidduide lea buot deháleamos jos áigu
bisuhit ja ovddidit olmmošvuoigatvuođaid. Soađis dáhpáhuvvet
dat duođaleamos olmmošvuoigatvuođa rihkkumat. Deháleamos
olmmošvuoigatvuohta lea
eallinvuoigatvuohta.
Danne lea dehálaš
bargu dan maid ráfisoabadeaddjit barget soahteguovlluin. Son gii
ráfi soabada ferte:
Go mii válljet daguid mat eastadit geafivuođa, vuolláneami ja eahpe-
vuoiggalašvuođa lagas servodagas ja olles máilmmis, de mii válljet
čuovvut árvvuid mat ovddidit solidaritehta.
•
MO ČÁJEHIT SOLIDARITEHTA?
Mo sáhttit čájehit solidaritehta ja maid sáhttit bargat vai eallindilit
ja dearvvašvuohta ovdánivčče miehtá máilmmi? Juohkehaš sáhttá
báikkistis válljet čuovvut árvvuid mat vuostálastet dahje eastadit
eahpevuoiggalašvuođa ja vuolláneami servodagas.
