64
laččat dušše ráđđeaddi eaige giddevačča.
Parlamentarisma
sisa�ievrriduvvui Norgii 1884. Dan dovdomearka lea ahte
hálddašeaddji ja mearrideaddji válddit leat oktiičaskojuvvon
nu ahte Stuorradiggi sáhttá bálkestit ráđđehusa jus Stuor-
radikkis ii leat šat dasa luohttevašvuohta.
Eará stivrenvuogit
Demokratiija ii leat áidna stivrenvuohki. Doppe lea
máŋga eará stivrenvuogi nugo ovdamearkka dihtii
teokratiija
gos Ipmil (dahje Ipmila áirasat nugo ovda-
mearkka dihtii báhpat) mearridit iežaset oainnu mielde
maid Ipmil livčče háliidan,
oligarkiija
gos smávit joavku
stivre iežaset beroštumiid mielde sivasgo sii leat eko-
nomalaččat dahje militearalaččat gievrra,
teknokratiija
gos
čeahpit (ekspearttat) stivrejit iežaset fágasurggiid sin fágalaš
čehppodaga vuođul,
despotiija
gos oktovuoimmálaš čohkká buot
vuimmiin ja stivre iežas beroštumiid mielde,
meritokratiija
gos
sii geat stivrejit leat válljejuvvon iežaset návccaid ja dáidduid
vuođul, eaige oidojumi (popularitehta) mielde nugo demokratii-
jas. Doppe lea maiddái máŋga eará stivrenvuogi.
•
Leago demokratiija buoremus stivrenvuohki riikii du oaivila miel-
de? Naba dat eará stivrenvuogit mat leat namahuvvon bajábealde?
Dárbbašago riika dihto stivrenvuogi, dahje galggašii go juohke riika
ieš mearridit mii sidjiide lea buoremus? Mii lea mii dahká ovtta stiv-
renvuogi buoret go nuppi?
•
Leago riikka stivrenvuogis oktavuohta olmmošoainnuin? Guorahal-
let dán gažaldaga daid eará stivrenvugiid ektui mat bajábealde leat
namahuvvon (teokratiija, oligarkiija, jna.) Mo sáhttá olmmošoaidnu
váikkuhit stivrenvuogi válljemii?
•
Preassa ja media galget sihkkarastit hállanluđolašvuođa (sátne-
friddjavuođa), muhto dat ii leat ollásit duohta. Redaktevrras lea
«leage várrugas» galba maid fertejit vuhtii váldit. Gávnna mii dák-
kár galbbas čuožžu ja mo dat doaibmá. Maid don oaivvildat dan
birra ahte ii leat ollásit hállanluđolašvuohta ja mo don oaivvildat
hállanluđolašvuohta galggašii doaibmat?
•
Media dávjá čállá almmolaš dovddus olbmuid birra, ja muhtumin
čállet dan láhkái ahte bohtet váidalusat sis gean birra lea čállo-
d
k
k
s v v
d
d
Aung San Suu Kyi rážai demokrátiija Bur-
mai, ja čájehii ráfálaččat vuosttehagu mili-
teararáđđenvuohkái Myanmaras. Son lea
čohkkán giddagasas ollu jagiid dán geažil.
1991:s oaččui son Nobel Ráfibálkkašumi.
Son ii beassan ieš vuostáiváldit geigejumi
go lei giddagasas. Ruđaid maid oaččui
bálkkašumis, 1,3 mill. ruvnnu, geavahii son
cegget dearvvasvuođa- ja oahppofoandda
Burma álbmogii buorrin.
C: Htoo Tay Zar.
