79
muid bargat sin dáhtu ja dárbbuid vuostá nu guhká go eai rihko
lágaid mat gustojit dan servodagas gosa sii gullet. Ovdamearkka
dihtii ii leat lohpi lága bokte gudnehuhttit nuppi. Rasisttalaš
cealkagiid sáhttá lága bokte bissehit sivasgo dákkár cealkagat
meroštallojit leat gudnehahtti. Soabalašvuođas lea danin rádjá –
soabalašvuođa namas ii sáhte dohkkehit soahpameahttunvuođa!
Soabalašvuohta sisdoallá addit nubbái friddjavuođa leat ieš, iežas
eavttuid vuođul, ja eallit dainna eallinoainnuin man ovddas ieš
háliida čuožžut. Soahpameahttunvuođa čájeha go ii atte nub-
bái friddjavuođa eallit iežas eallinoainnu vuođul. Danin ii sahte
soahpameahttun eallinoainnu dohkkehit iige árvvusatnit. Stuorra
soabalašvuohta lea eaktun ráfálaš ovttaseallimii servodagas
mii oaidná leat ovdamunnin ahte eatnatvuohta ahtanuššá. Jus
biehttalat ahte eatnatvuođas lea ovdamunálaš árvu, de eat čuovo
servodaga vuođđudeaddji miellaguottuid ja leat dalle čájehan
iežamet soahpameahttunvuođa, ja dalle leat rihkkun servodaga
árvooainnu. Danin ii leat dákkár oainnus vuoigatvuohta oažžut
áktejumi.
Okta váttisvuohta sáhttá čuožžilit jus servodaga lágat biehtta-
lit ássiideaset dihto eallinoainnu-organisašuvnnaid. Muh-
tun stáhtat leat ovdamearkka dihtii mearridan ahte dušše
dohkkehuvvon vuoiŋŋalaš joavkkut sáhttet praktiseret ieža-
set osku almmolaččat. Joavkkut geat eai leat dohkkehuvvon,
sáhttet šaddat oaguhuvvot ja persovnnat geat gullet dáid
joavkkuide balahuvvojit šaddat ráŋggáštuvvot. Leago vejolaš
čuoččuhit ahte soabalašvuođa ráját sáhttet meroštallot stáhta-
laš láhkademiin? Mo dalle jus stáhta lágat dulbmet olbmuid
friddjavuođa ieža válljet man ovddas sii čužžot? Dákko sáhttá
olmmošvuoigatvuođajulggaštus bohtit veahkkin, go dat ii dohk-
ket ahte stáhtas leat lágat mat bidjet diekkár rájáid olbmuid
oskkoldatčađahemiide. Liikká ii leat álki juksat ollis ovttaoaivil-
vuođa, go olmmošvuoigatvuođajulggaštus lea aiddo dat mii
dan dadjá. Ja dat leage okta daid váidalemiin sis geat moitet
olmmošvuoigatvuođajulggaštusa sivas go sii oaivvildit ahte dat
ii galgga čuožžut bajábealde riikka láhkademiid. Leago mis vuoi-
gatvuohta dadjat ahte olmmošvuoigatvuođajulggaštusas lea
bajit norbma maid buot stáhtat ja našuvnnat bákkolaččat ferte-
jit čuovvut? Leago cuiggodeddjiin riekta ahte dát lea oarjelaš
servvodatoaidnu olmmošvuoigatvuođaide, ja ahte dahkat dan
