30
ahte ferte geavahit garra doaibmabijuid mas ferte rihkkut eará
dehálaš norpmaid nugo dan ahte it galgga goddit. Dákkár
áššiin mannet
almmolaš/kollektiivvalaš norpmat
ovd-
dabealde
oktagaslaš norpmaid
. Kollektiiva sáhttá leat
olles servodat, dahje maiddái smávit joavku, nugo
mahkáš bearaš. Dat sáhttá sisdoallat ahte almmolaš
norpmaid nugo ahte it galgga goddit, ferte garvit
dan ovddasvástádussii ja dan geatnegasvuhtii mii
lea bearraša ektui. Eai buohkat leat ovttaoaivilis
dákkár oidnui.
Okta dehálaš etihkka gažaldat lea jurddašit dárkilit
gávdnojitgo almmolaš norpmat, dat mearkkaša leago
norpmat mat gustojit sorjjakeahttá áiggis ja báikkis dahje
servodagas ja kultuvrras. Filosofa Immanuel Kant (1724–
1804) guovdilasttii almmolašvuođa ja oaivvildii ahte olmmoš
álo galgá dahkat nu ahte vaikko gii sáhttá alcces ráhkadit nju-
olggadusa dan lági mielde maid lea válljen dahkat, ja dadjat dat
gusto buohkaide, vaikko gos ja vaikko goas. Dát gohčoduvvo
dárbmenjuolggadus
. Jus ovdamearkka dihtii don mearridat
gielistit vai juvssat juoga maid don háliidat. Dahku lea ahte
don gielistat ja motivašuvdna lea ahte don áiggut juoga �itnet.
Jurddaš mat ahte buot earát maiddái áigot čuovvut dárbmen-
juolggadusa. Mo šattašii dat máilbmi? Háliidatgo mii dakkár
máilmmi? Jus vástádus lea
eat hálit,
de sáhttá dat sisdoallat
ahte lea juoga nu dárbmenjuolggadusas boastut. Kant oaiv-
vildii ahte lea dehálaš árvvoštallat iežas válljejumiid, daguid
ja motivašuvnna nugo almmolaš prinsihpas. Dárbmenjuolg-
gadus ferte leat buot fátmmastahtti nu ahte dat álo lea fámus
sorjjakeahttá persovnnas, áiggis ja báikkis.
Navajo álbmot ovdamearkkas bajábealde, lea dehálaš čájehit
vuollegašvuođa ja fuola iežas bearraša ektui. Juohke okta per-
sovdna gullá searvevuhtii, ja su geatnegasvuohta gusto vuost-
tažettiin sidjiide. Su bealis sisdoallá dat ahte searvevuođas leat
čielga geatnegasvuođat sin miellahtuid ektui. Jus okta miel-
lahtu rihkku searvevuođa norpmaid, de ii leat daddjon ahte son
njuolgga ferte biddjot giddagassii. Epmolaš eallinvuohki navajo
álbmogii lea eallit dilis maid gohčodit
horzo
. Dat lea vuohki mas
lea siskkit ja olggut heivvolašvuohta. Dan siskkibus lea miellará�i
Filosofa Immanuel Kant (1724–1804).
v d
