25
dan dahkat, áddet mii vuosttažettiin luonddu reaidoperspek-
tiivvas: luondduresurssaid galgat ávkkástallat ja geavahit daid
ávkin olbmuide. Sáhttit maid áddet luonddu nuppe láhkái, ovda-
mearkka dihtii dadjat ahte luondu lea min
vuođđu
. Dalle áddet
mii olbmo ja luonddu nannosit oktii čadnojuvvon. «Eana lea
min eadni» dadjet muhtumat. Dalle lea luondu eanet go dušše
veahkkevárri maid mii sáhttit geavahit. Muhto mo mii geava-
hat eatnama iežamet eadnin? Go mii dadjat eatnama leat min
eadni, sáhttá dat sisdoallat ahte eatnama galgat áddet dego
heakkalažžan mas álddis lea árvu maid mii fertet doahttalit.
Duottar, vuotna dahje bealdu ii leat dušše «áhta» maid sáhttit
muohkkadit nu mo mii háliidat.
Sámi multidáiddár Áillohaš (Nils-Aslak Valkeapää 1943–2001)
čálii girjji maid gohčodii
Beaivi,
á
h
čáž
an
. Das ovdanbuktá son
dan lagaš oktavuođa olbmuid ja luonddu gaskka. Luondu lea
sutnje min
vuođđu
. Muhtun sámi dutki, Harald Gaski, máinnaša
Valkeapää dego okta gii ii čállán luonddu birra, son čálii luonddu.
Son gii eallá nu lahka luonddu go son dagai, sus ii leat dárbu
dan
válddahit
. Danne lea su poesiijas dakkár njuolgavuohta mii
njuolgga sárdnu áiccuide. Su bargu muitala vuoiŋŋalaš dili mii
sisdoallá ollu eanet go buot sánit divttas.
1988:s ilmmai Valkeapää CD’ seamma namain mii girjjis nama-
huvvon bajábealde. Gihppagis mii čuovvu CD’, gávdnat čuov-
vovaš divtta (girjjis mii guoddá seamma nama go CD’, lea guhkit
veršuvdna divttas).
•
Maid sisdoallá dat ahte earuhit luonddu
birrasin
ja luonddu
vuođ-
đun
? Mo don ieš oainnát luonddu ja olmmošlaš doaimma (kultuvr-
ra) lundui čatnon?
•
Analysere Valkeapää divtta bajábealde. Mo gávnnahat su lunddu-
oainnu dego vuođđun, boahtit ovdan divttas? Maid sáhttá dikta
muitalit su oainnu birra lundui ja kultuvrii? Makkár hástalusaid
doaivvut son midjiide addá oainnu birra gaskal luonddu ja kultuvrra?
