31
Immanuel Kant filosofiija boađus lei ahte lea
viissis áššit maid lei geatnegahtton alot dahkat,
beroškeahttá daguid konsekveanssaide. Son
oaivvildii ahte lei dehálaš fuobmát iežamet
morálalaš geatnegasvuođaid.
© Britt Hansen.
ja dan olggubus eallit rá�is birrasiiguin. Navajo álbmot oaidná
láhkarihkkuma báhkkudussan ahte it šat eale horzo dilis ja
eahpidat ahte giddagas sáhttá máhcahit ja buoridit rihkolačča
mielladili. Ovdal vearrána giddagasa dilis. Lea buoret čoavddus
ahte olles bearaš čoaggana čađahit dihto rituálaid maid muhtun
oskkolaš olmmoš čađaha, muhtun
yataalii
(noaidi). Nu ollut go
vejolaš rihkolačča bearrašis berrejit boahtit ja leat veahkkin
árjjalaččat ásaheamen sutnje
horzo
. Dákkár dárkkistusas lea
boastut bidjat persovnna giddagassii daningo dat boahtá su
čuoldit eret bearašsearvevuođas. Oassin áššálačča dikšumis,
sáhttá leat áhte bearaš gáibida su čielggadit áššiid jus okta-
ge lea šaddan gillát vahága su daguid geažil. Deháleamos lea
liikká veajuiduhttit áššálačča, ođđasit ásahit su mielladili nu
ahte son sáhttá eallit ráfis ja soabalaččat sihke iežainis ja eará
olbmuiguin.
Sáhttágo Immanuel Kant vuohki geavahuvvot dákkár dilis? Kant
jurddaša
máilmmálaččat
, dat mearkkaša ahte du dagut álo ja
buot áiggiid
galget sáhttit čuovvut seammá njuolggadusa. Dahku
dán áššis lea ahte rihkolaš vuosttažettiin galgá čájehit fuola, ja
motivašuvdna lea ahte rihkolaš galgá oažžut miellará�i (horzo)
