19
Platon gii oaivvildii ahte siellu ja rumaš leat vuostálagaid, de
oinnii Aristoteles nuppe láhkái ahte siellu ja rumaš leigga beasa-
keahttá čatnon oktii. Ulbmil ii leat sielu beasadeapmi rupmašis
eret, muhto ahte galgaba doaibmat ovttas. Son oinnii maiddái
ipmillaš beali leat ovttas dán láhkái: Buot rievdan min máilm-
mis muittuha ipmillaš vuogi. Lea álo juoga mii rahčá beassat
duohtandahkat daid vejolašvuođaid mat das leat. Lea juoga
das ahte leat, mii dahká ahte buot dávvirat leat álo rievdadusas
muhtin ulbmila guvlui. Platon gii oinnii ipmillaš beali
duog
á-
bealde buot mii leai, háliidii Aristoteles oaidnit ipmillaš beali
ovddabealde
buot dávviriid
– ulbmilin
buot das mii lea. Su stuor-
ra beroštupmi lei danin dutkat luonddu ja mo buot ávdnasat
olles áiggi rivdet. Platona stuorra beroštupmi lei fas dat mii
lei bissovaš ja rievddakeahttá. Dan son gávnnai erenoamážit
matematihkas ja logihkas.
O A N E H A Č Č A T D A D D J O N
•
Filosofiija mearkkaša:
Ráhkisvuohta viissisvuhtii
.
•
Filosofa lea olmmoš gii ohcá dieđuid ja áddejumi.
•
Filosofiija veahkeha min dulkot eallima. Dán láhkai mii hukset ieža-
met oainnuid árvvuid ja áššiid ektui.
•
Sokrates
(469–399 o.Kr) rehkenasto leat oarjemáilmmi filosofiija
vuođđudeaddjin. Son váccašii Atena gáhtaid mielde ja háleštii
olbmuiguin. Son geahččalii sin oažžut čiekŋaleappot smiehttat ja
geavahit máhtuset dan birra mii lea. Son šattai giksin ássiide ja
áššáskuhttui billisteamin nuorra albmáid/dievdduid mielaid nu ahte
sii eai šat oskun stáhtalaš ipmiliidda. Loahpas son dubmejuvvui jáp-
mimii ja fertii mirkkocearkki jugistit. Sus ledje ollu guldaleaddjit,
dahje oahppit. Okta dain lei Platon.
•
Platon
(427–347 o.Kr) lei Sokratesa oahppi. Platon jotkkii su oah-
pu, ja oaivvildii maid ahte buoremus vuohki gávdnat duohtavuođa
lei ságastallat eará olbmuiguin. Son oaivvildii olbmot jáhkket ahte
dušše dat maid sii oidnet (fysalaš máilbmi) lea duohta. Son oaivvil-
dii ahte gávdno
juoga nu
(ii-fysalaš) mii lea vuođđun dasa maid mii
sáhttit oaidnit, guoskat, gullat ja dovdat. Dat
juoga nu
bissu rievdda-
keahttá, oaivvildii son. Bákteráigeveardádusa bokte son čilge maid
