11
dat lea buollán? Leago čáhci dat seammá go lea lievlan – dahje
go šaddá jiekŋan? Leago olmmoš dat seammá olles eallima čađa
– ja maid dallego jápmá? Okta vejolaš vástádus lea čuoččuhit
ahte ii váldit vuolgaga das mii juoga lea iešalddis, muhto ovdal
daid rievdadusain maid čađa dat manná. Go mii oaidnit dan mii
min birra lea, dulkot mii dan maid oaidnit dego nana ja bissovaš
áđan, muhto sáhttit maid áddet daid dego gaskaboddosaš dillin
proseassas – nugo �ilbma mas ii leat juohke govas sáhka mat
leat oktii biddjon. Filbma lea dat rievdadusat (dat proseassa)
maid mii oaidnit go govat livket stuorra leavttuin. Dát lei masa
�ilosofa Heraklit (su. 500 o.kr.) čujuhii go son čuoččuhii ahte
«buot rivdet». Ii mihkkige leat bissovaš sivas go buot rivdet
olles áiggi. «Vu ii sáhte gállit seamma johkii guktii», lea eará su
dovddus cealkagiin. Dáinna háliidii son biehttalit ahte duohta-
vuohta dušše lea fysihkalaš dávvirat. Go mii gáddit ahte máilbmi
min birra lea dušše dávvirat, de čuoččuhii son ahte min áiccut
eai leat doarvái buori áddet duohtavuođa. Buot rivdet olles
áiggi: johka lea olles áiggi ieš johka, muhto čáhci mii aiddo
dál golgá mu meattá lea eará čáhci go dat mii veahá ovdalis
golggai meattá mu – iige leat dat seamma čáhci mii boahtá
golgat meattá boahtte áiggis. Buot rievdá ja seammá maiddái
gusto olbmui alddis. Lea
rievdan/earáhuvvan
(proseassa) mii
lea bissovaš, iige objeakta.
Muhto eai buohkat lean ovttaoaivilis Heraklitain. Parmenides
oaivvildii ahte máilbmi ii rievdan; dat lei
bissovaš.
Parmenides
oahppi, Zenon, áiggui duođaštit ahte earáhuvvan ii lean duođalaš
ja govvidii dan muitalusain Akilles ja galbarihci (skilpadde)
birra: sivasgo galbarihcci johtá nu njozet, galggai dat beassat
vuolgit ovdalgo Akilles. Son čuoččuhii ahte Akilles ii goassige
boahtán juksat galbarihci. Su čielggadus lei ná: Jáhkkit ahte
Akilles viegai 10 geardde johtileappot go galbarihcci. Go Akilles
lea veahkan 10 mehtera, de lea galbarihcci johtán 1 mehtera. Go
Akilles lea veahkan dán mehtera, de lea galbarihcci fas johtán
10 cm. Go Akilles lea dán 10 cm guođđán, de lea fas galba-
rihcci johtán 1 cm, jna. Nuppiin sániin: Galbarihcci boahtá álo
leat ovddabealde Akillesa. Zenon lei dáinna «duođaštan» ahte
Akilles ii goassige sáhttán galbarihcis juksat, iige danin sáhttán
guođđit galbarihci. Dán áššis šadde njuolgga vuostálagaid dan
maid čalmmiin sáhtii oaidnit ja dan maid sáhtii jurddašit ja
Akilles gilvala galbarihcin
, dáinna muita-
lusain Zenon háliidii čájehit ahte teoriija
ja doaibma ii leat álot duohtavuohta.
Máhtemáhtalaš njuolggadusaid
ii
-máhte-
máhtalaš oktavuhtii, ii doaibman.
