10
Das mas Thales ja Anaximander berošteigga, lei čilget dilálaš-
vuođa eatnatvuođa, vuođđudeaddji ja obbamáilmmálaš/ávolaš
vuogádaga bokte. Soai jurddašeigga ahte buot maid mii oaidnit,
lea oassin ordnejuvvon máilmmis,
(kosmos)
ja háliideigga čilget
dán ortnega jierpmálaš jurddašanvuogi mielde. Seammás
leigga soai oskkolaš olbmot geat oaivvildeigga ahte ipmi-
lat gozihedje ávolaš ortnega. Go soai geahččaleigga čil-
get luonddu lágaid, de vulggii dat das mo soai oinniiga
ipmiliid doaimma.
Eai buot �ilosofat lean ovttaoaivilis dan oainnus ahte
leai dušše okta vuođđoávnnas, ja muhtumat háliidedje
čilget dilálašvuođa eatnatvuođa das ahte gávdnojit ollu
vuođđudeaddji áđat, ovdamearkka dihtii eana, čáhci, áib-
mi ja dolla. Filosofa Demokrit (400-logus) eahpidii oaidni-
mis luonddulágaid dego dat livčče ipmiliid dáhttu ja dahku.
Dan ovdii háliidii son geahččalit čilget máilmmi čilgetkeahttá
jurdagii «vuosttas lihkastusa» dahje «olggumuš siva» birra. Son
lea šaddan erenoamáš dovddus su jurddašeapmái
atoma
birra:
jus don juoga nu juogát unnit ja unnit osiide, de loahpas don
boađát dan dássái ahte ii šat juohkás eanet. Sátni
atom
duođaid
máksá «juogekeahtes». Demokrit áddii atoma dego juoga mii ii
earáhuvvan ja dat lei agálaš, ja oaivvildii maiddái ahte gávdnojit
ollu iešguđet lágan atomat. Ruovdeatomaid oinnii son dego
buoŋis ja lossa atoman. Son oaivvildii ahte das ledje roahk-
kit mat dagahedje ahte dat darvánadde oktii. Čáhceatomat fas
ledje dipmá ja liktásat nu ahte dat álkibut čirre meattá nuppi.
Ja dát erenoamášvuohta dagahii ahte dat govdo, doaivvui son.
Demokrita jurdda atomaid birra lea veahka guhkkin eret min
áiggi jurddašeami atomaid ektui, muhto aŋkke leat doalahan
nama
atom
maid Demokrit gávnnai.
Dát golbma �ilosofa čájehedje buohkat beroštumi áddet máilm-
mi nu mo dat lea. Sii beroštedje dili siskkimus áđas dahje
dan ávdnasis. Muhto dát vuohki áddet máilmmi buvttii ovtta
váttisvuođa: ii buot leat nu mo lei álgoálggus, muhto dat eará-
huvvet go muhtun
proseassaid
čađa mannet. Muorra mii buollá,
šaddá gutnan. Čáhci mii duoldá, šaddá lievlan. Mii riegádat mán-
nán, muhto go mii bajásšaddat, de šaddat ollesolmmožin, ja de
loahpas boarásmuvvat ja jápmit. Velggo muorra lea muorra go
v l v
Demokrit.
Málen: Hendrick ter Brugghen (1588–1629).
