9
Muhtun dovddus filosofat
Filoso�iija fágan, lea álgoálggus vuolgán antihkalaš Greikkas,
muhtun čuohtejagiid ovdalgo min áigerehket álgá. Álgo filo-
sofain lei beroštupmi čilget mii máilbmi obanassiige lea, ja mo
dan gálgá áddet. Dat lei muhtun lágan
luonddu�iloso�iija
ja dávjá
daddjo ahte dat lei álgun min áiggi dieđalaš jurddašanvuohkái.
Okta daid álgo gažaldagain mii oaččui beroštumi, lei gávnnahit
mas máilbmi duođaid leai ráhkaduvvon. Leago ovdamearkka
dihtii buot máilmmi eatnatvuohta huksejuvvon dušše moatti
vuođđudeaddji stoffas? Muhtun �ilosofa,
Thales Milet:s eret
gii elii 600-logus o.kr., oaivvildii ahte čáhci sáhtii áddejuvvot
dego «eamiávnnas». Buot maid mii oaidnit lea čáhci, muhto ieš
guđetge hámis. Muhtun eará
Anaximander
(500-logus o.kr.),
gohčodii eamiávdnasa
apeiron
mii mearkkaša «geažeheapme»
dahje «rájáheapme». Dainna son oaivvildii dat olggumuš dahje
vuođđudeaddji duohtavuohta lea áddet nu ahte dan ii sáhte
juohkit, agálaš ja geahčemeahttun eamimoivi.
Apeiron
ii boarás-
muva iige sáhte duššat, muhto dat dađistaga buvttada ođđa
áđaid maid mii sáhttit áicat.
Apeironis
šaddet buot vuostálagaid
dáidda: liekkas-galmmas, njuoskkas-goikkis, garas-dimis jna.
Buot dilálašvuođat vulget
apeironis
– ja dohko duššet goas nu.
Anaximanderis lei stuorra beroštupmi
astronomoiijii ja geográfiijii. Su oainnu
mielde lei eananspábba dego stuorra
sylinddar mii ii lihkadan gosage, ja eana lei
seamma guhkin eret juohke almmioasis
jorba almmigoavdásis.
Rafael Sanzio (1510-1511).
