8
Mii lea filosofiija?
Sátni
�iloso�iija
lea biddjon oktii guovtti sánis:
�ilia
mii mearkkaša
ráhkesvuohta/ustitvuohta ja
so�ia
mii mearkkaša čehppodat/
viissisvuohta. Filoso�iija lea danin
ráhkesvuohta viissisvuhtii
ja
�ilosofa lea son gii ohcá oahpa ja áddejumi.
Juohke beaivvi lea mis máŋga válljejumi. Mii fertet válljet maid
mii galgat jurddašit ja oaivvildit, maid mii galgat dadjat ja dahkat,
ja mii lea riekta ja mii lea boastut. Filoso�iijafága veahkeha min
jurddašit dákkár áššiid birra, ii fal nu ahte dat muitala midjiide
mo mii galgat jurddašit ja oaivvildit dáid birra, iige geažit mai-
dige, muhto dat veahkeha min jurddašit čielgasit ja jurddašit nu
ahte dat addá oaivila, ii dušše alddámet, muhto maiddái earáide.
Dán fágas galgat geahččalit juksat dán ulbmila máŋgga láhkái.
Álggos vuos mo eará jurddašeaddjit min ovdal leat jurddašan,
ja vejolaččat juoga nu oahppat sin jurddašeamis. Ja de galgat
ovdan geassit muhtun dehálaš �ilosofalaš fáttáid mainna mii
ieža sáhttit bargat. Dat sáhttá leat dan birra makkár olbmot
mii leat, mo mii dulkot eallima, ja makkár oktavuođat mis leat
lundui ja kultuvrii, eallimii ja jápmimii, mii lea riekta ja mii lea
boastut. Das maŋŋá galgat geahčadit muhtun guovddáš etihkalaš
gažaldagaid mat leat midjiide dehálačča otná máilmmis. Sáhttá
leat olmmošárvvu birra, makkár oaidnu lea vuoigatvuođaid
ektui ja ovttaárvosašvuođa birra. Mii galgat maiddái geahččat
mo mii sáhttit jurddašit ja ruovttoluotta jurdilit daid árvovállje-
miid ektui maid otná máilmmis deaivat, omd. min sosiálalaš ja
ekologalaš ovddasvástádusa birra, min gaskavuohta teknalaš
ovdáneami ektui, rá�ibargui ja demokratiijii. Loahpas galgat
ruovttoluotta jurddašit iešguđet vugiid maid oaidnit religiovnna,
eallinoainnu ja diehtaga ektui, ja mii sáhttit čájehit vuollegaš-
vuođa iešguđet oainnuide dákkár áššiin.
Álggus galgat geassit historjjás ovdan muhtun dihto filosofaid
ja geahččat makkár beroštumit sis leat leamaš. Dalle soaitá mii
lagabus oaidnit mii filosofiija sáhttá leat. Lihkká fertet muittuhit
ahte filosofat leat hui ollu dadjan ja čállán nu ahte dát leat dušše
goaikkanasat
.
Don gávnnat ollu eanet go logat eanet, omd. girjji
maid Jostein Gaarder lea čállán.
«Sofies verden» – Jostein Gaarder filo-
sofiija romána dá jietnagirjin dárogillii.
Muitalussii lea Gaarder gođđán olles
oarjemáilmmi filosofiija, gos son čuvge ja
dutká eallima ja máilmmi stuorra čiegus-
vuođaid. Girji lea jorgaluvvon ollu gielaide.
