11
Riiddu vuoiŋŋalaš bealli sáhttá danin leat dat mii dagahii beasiheami jagi
1852 stuibmái, muhto máŋga dutki otne oaivvildit ahte čiekŋalat sivat leat
gávdnamis sosiálalaš váttisvuođain ja heittohat birgenlágiin, ja maiddái dat
dovdu mo norgga servodat sin badjelgehčče.
Dan guovtti olbmo oaiveskálžžut geat jápmimii dubmejuvvuiga ja
steavliduvvuiga, Mons Somby ja Aslak Hætta, sáddejuvvojedje Kristiania
Universitehtii. Dan áiggi ohcaledje sámiid dákterikkiid nálledutkamii. Easkka
1997:s sáddejedje oaiveskálžžuid Gáivutnii, gosa daid hávdádedje seammá
sadjái go rupmašiid eará lahtuid ledje hávdádan.
Sámit, kvenat ja assimilerenpolitihkka
Lassin sámiide, gávdno nana ahtanušši suopmelaš ásaideapmi Romssas ja
Finnmárkkus. Vuosttas kvenat, nugo sin gohčodedje, fárrejedje Norgii 1500- ja
1600-logus, ja 1800-logus bođii ođđa sisafárrenbárru. Seamma láhkai go
norgalaš sisafárrejeaddjit lullin báhtaredje kvenat nealggis ja heađis. Davvi-
Norggas lei dárbu bargofápmui. Ja norgalaš eiseválddit gehčče kvenaid amas
olmmožin ja danin maiddái našuvnnalaš váttisvuohtan. Lassin ledje das maiddái
sihkkarvuođa politihkalaš árvvoštallamat. Sivas go kvenat vulge Suomas ja
eatnašat ásse rádjaguovlluin maid gehčče leat “áitojuvvon” Ruoŧa, Suoma ja
Ruošša vuostá, de sáhtii bidjat gažaldaga sin jegolašvuhtii. Norgga eiseválddit
balle stuorra suopmelaš álbmogis, geain ledje garra gullevašvuođat Supmii,
Norgga rájáid siskkabealde. Jagi 1860 rájes bidje norgga eiseválddit fápmui
politihka Davvi-Romssas ja Finnmárkkus mii galggai dahkat sámiid ja kvenaid
norgalažžan. Skuvla ja kirku ledje lunddolaš arenat gos dáruiduhttinpolitihkka
čađahuvvui. Skuvllas galggai buot oahpahus leat dárogillii. Skuvllaid
oktavuođas ásahedje eiseválddit stáhtainternáhtaid gos mánát galge orrut.
Internáhtabargit galge gozihit ahte mánát hálle dušše dárogiela gaskaneaset,
maiddái friddja áiggis. Maiddái kirkuid ja kapeallaid huksejedje mat galge
doarjut dážavuođa. Giella, oahppangaskaoamit, vistehámit – buot galge leat
dážavuohkái. Maiddái ásahuvvui sierra foanda,
finnefondet,
mii galggai fuolahit
dáruiduhttinpolitihka ruđalaš vuođu. Jagi 1898:s mearriduvvui loahpalaččat ahte
ulbmil politihkain lei jávkadit unnitálbmogiid gielaid. Okta váikkuhus lei ahte
báhpat geat galge doaibmat suomahálli guovlluin, eai šat dárbbašan suomagiela
oahppat. Sámit ja kvenat galge assimilerejuvvot norgga stuorraservodahkii eai
ge šat galgan gávdnot sierra álbmotjoavkun. Seammás mearriduvvojedje lágat
mat sihkkaraste Finnmárkku norgalaččaide. Jagi 1897 rájes sáhtte dušše
