4
Ivar Aasen (1813-96). Su vuođđun ledje dat suopmanat maid hálle birra ieš
guđet báikegottiin. Son jođii birra ja čokkii giellaiskosiid, ja daid vuođul ásahii
áibbas ođđa čállingiela maid gohčodii gilisuopmanin (landsmål). Sihke
riikkasuopman ja gilisuopman oaččui iežas geavaheaddjiid ja ovddasteaddjiid
1800-logu maŋit oasis, ja 1885:s mearridii Stuorradiggi ahte čállingielat galge
biddjot dássálagaid. Dát mearrádus gohčoduvvui buohtalastinmearrádus, ja dat
sisdoalai ahte 1885:s ledje Norggas guokte almmolaš čállingiela. Boađusin lei
ahte buot eksamenkandidáhtat fertejedje čájehit ahte sii hálddašedje goappašiid
giellahámiid eksámen artiumii.
“Brudefærden i Hardanger.” Njuohtan Tidemand ja Gude 1848.
Našuvnnalašromantihkka
Náššunalromantihkka lei dehálaš kultuvrralaš lihkadus 1840- ja 1850-jagiin.
Norgga luondu, boanddaid eallin ja álbmotlaš kultuvra báikegottiin šattai
norgalaš dáiddáriid vuolggasadjin. Njukčamánus 1849 doalai Kristiania ođđa
álggahuvvon dáiddasearvi golbma beakkán eahketguoimmuhusa Christiania
Teahteris. Doppe loaiddastedje riikka dehálamos dáiddárat. Fiolinčuojaheaddji
Ole Bull čuojahii šuoŋa
Et sæterbesøg
.
Njuohttit Adolph Tidemand (1814-76) ja
