5
Hans Gude (1825-1903) leigga ráhkadan távvaliid mat čájehedje norgga
luonddu ja álbmoteallima. Johann Sebastian Welhaven (1807-73), Andreas
Munch (1811-84) ja máinnasčohkkejeaddji Jørgen Moe (1813-82) lohke
divttaid. Stuorámus beroštumi oaččui loahppatávval
Brudefærden i Hardanger.
Tidemand ja Gude leigga čiŋahan, ja komponista Halfdan Kjerulf (1815-68) lei
komponeren musihka Andreas Muncka diktii. Eahketguoimmuheamit
ovddastedje dan buoremus dáidda ja kultuvrra maid Norga sáhtii čájehit.
Buohtalastinmearrádus čalmmustahtii giellariiddu álgima mii bisttii
máŋgalot jagi sihke ovdal ja maŋŋil 1900. Vuosttas organiserejuvvon
vuostálastin gilisuopmana vuostá bođii 1899:s. Dalle almmuhuvvui
resolušuvdna maid 100 olbmo ledje vuolláičállán ja Bjørnstjerne Bjørnson
(1832-1910) njunnošis. Resolušuvdna ii dohkkehan buohtalastinmearrádusa ja
dan saji maid gilisuopman lei ožžon skuvllas. Giellaolbmot čoahkkanedje, ja
1906:s
ásahuvvui
Noregs
Mållag
.
Maŋit
jagi
organiserejedje
riikkasuopmanovddasteaddjit iežaset
Norsk Riksmålsforbund
nammasaš searvái
gos Bjørnstjerne Bjørnson lei jođiheaddji. Iešguđet njunnošat čužžo
vuostálagaid riiddus vuoitit politihkalaš ja kultuvrralaš jođihanválddi. Ovddeš
ámmátalbmánjunnošat dorro riikkasuopmana ovddas. Stuorradikkis doarjjui
Olgešbellodat Riikkasuopmansearvvi, ja opposišuvdna gos ledje boanddat ja
radikála gávpotássit čoahkkanedje Gurutbellodahkii mii fas doarjjui
gilisuopmanlihkadusa. Giellariidu šattai oassin náššuvnnalaš ja politihkalaš
ráhkkaneamis jagiin máŋga logi jagi ovdal ja maŋŋá 1900-logu. Diktačálli Arne
Garborg lei guovddáš ideologa gilisuopmanlihkadusa ovddas, ja son oaivvildii
ahte Norga ii sáhttán gohčodit iežas našuvdnan ovdal go riika lei čoahkkanan
ovtta oktasaš giela vuollái – gilisuopmana vuollái. Dás fertii gáidat
kultuvrralaččat eret Dánmárkkus, ja politihkalaččat fas eret Ruoŧas. 1890-jagiin
lei dat organiserejuvvon suopmanlihkadusas čoavddasátnin
Ut or unionane.
Dat
mearkkašii ahte olggos dan kultuvrralaš ovttastusas Dánmárkkuin, ja
politihkalaš ovttastusas Ruoŧain.
Norgalaččat veagalváldet davviguovlluid
1800-logu loahpageahčen lei daid stuorra áicamiid áigi. Eurohpálaš
stuorraválddit bidje eanaš oasi Afrihkás ja Asias iežaset vuollái (gč.s.74 org.).
Seamma áiggi álggii norgga davviguovlluid diđoštallan. Guokte daid
dovddusamos polamátkkošteaddjiin leigga Fridtjof Nansen (1861-1930) ja
Roald Amundsen (1872-1928). Polaekspedišuvnnat ledje dan áiggi stuorra
mediadáhpáhusat. Nansen ja Amundsen leigga rámiduvvon sáŋgárin. Fridtjof
