3
olmmošálbmogat geain lei iežaset giella, iežaset kultuvra ja eará eallinvuogit go
eanaš norgalaččain. Eiseválddiid bealis ledje unnitálbmogat váttisvuohtan.
Politihkka sin ektui belohahkii meroštallui dego sii livččii lean amas olbmot ja
caggat sin eret riikkas, belohahkii bidjat sin garra dáruiduhttinpolitihka vuollái
ja bágget sin šaddat norgalažžan.
Norgga našunalisma doaimmai čohkkejeaddjin dan lági mielde ahte
ávdnet našuvnnalaš identitehta mii lei vuođđuduvvon oktasaš kultuvrra ja
historjjá ala, ja dainna buorre muddui lihkostuvai. Maŋŋá jagi 1814 sáhttit
maiddái hállat praktihkalaš našuvdnahuksema birra, gos riikka ođasmahttin
šattai leat oktasašprošeakta gaskal stáhta ja priváhta oassálastiid. Geainnut,
ruovdemáđijat ja telefierpmádat dađistaga čanai riikka fysalaččat oktii.
Skuvllaid ođasmahtte ja lahttudedje oktasaš vuogádahkii. Ekonomalaš
institušuvnnat ásahuvvojedje ja industriija ovddideapmi deattuhuvvui. Dan botta
go ruoŧa nationalisma 1800-logu loahpageahčai čuoččui nannosit konservatiivva
birrasiin ja oaččui doarjaga gonagasdálus, ovddiduvvui norgga nationalisma
Stuorradikki gurutbealis opposišuvnnas ámmátalbmáid vuostá. Našunalisma
šattai oassin dan gilvvus ahte lasihit Stuorradikki fámu ja lei dehálaš rolla
Norgga demokratiseremis. Unnitálbmogiidda váikkuhii norgga našunalisma
badjelgeahččin. Sii oidne sin vierisolmmožin geaid fertejedje caggat olggos
riikkas, guođđit iežaset iešlági, dahje diktit sin suddat norgga servodahkii.
Našuvdnahuksen lea proseassanamahus stáhtafámu ásaheamis
našunalstáhta ásaheapmái, nu ahte olbmot eanet dovdet iežaset našuvnna
gullevašvuhtii. Proseassa sisdoallá kultuvrralaš ráddjejumi eará našuvnnaid
vuostá ja náššuvnnalaš institušuvnnaid ovddideami nugo riikka
suodjalusgeatnegasvuođa, našuvnnalaš skuvlavuogádaga ja kommunikašuvnna
sisa guvlui.
Giellariidu
Okta dehálaš našuvnnalaš dahkamuš jagiin maŋŋá 1814:s, lei ásahit iežaset
norgalaš čállingiela. Gielladutkkiid gaskkas badjánii riidu man vuođu ala norgga
čállingiella galggai huksejuvvot, ja dalle ovdánedje guokte iešguđet háltti.
Skuvlaalmmái Knud Knudsen (1812-95) Tvedestrand gávpogis eret ovddidii dan
nuppi. 1840-1850-jagiid almmuhii son máŋga artihkkala gos son njálgát hálai
ahte čállingiella ferte huksejuvvot dan allaoahpalaš gávpoga beaivválašgiela ala.
Čállingiella galggai dáruidahttojuvvot dan láhkai ahte dánskalaš jienat, sánit ja
vuogit galge lonohallojuvvot dárogielain ja dárovugiin. Giella maid son huksii,
gohčoduvvui riikkasuopmanin (riksmål). Nubbi giellaháltti ovddidii gielladutki
