2
Áigodat sisriikkasođiid maŋŋá 1100-logus ja dassážii go Håkon 5. Magnusson
jámii 1319:s, rehkenasto lean Norgga allavuođaáigi. Dalle lei Norga alimusas ja
fátmmastii Islándda ja Ruonáeatnama ja manai gitta
Gøtaelv
rádjái, mii lei rádjá
Ruoŧa ja Dánmárkku vuostá.
Nugo mii leat oaidnán, de lei náššunalisma dehálaš politihkalaš duvddan
duogábealde daid ođđa stáhtahápmemiiguin 1800-logus (gč. s. 35). Nu lei
maiddái Norggas. Historihkkárat eai leat ovttaoaivilis ahte galgat go sáhttit
hállat norgga našunalismma birra jagiin ovdal 1814, muhto nugo leat oaidnán,
de gávdnui norgga patriotisma studeanttaid ja nuorra ámmátolbmuid gaskkas.
Dat bođii earret eará oidnosii gáibádusaid bokte go gáibidedje sierra norgga
báŋkku ja sierra universitehta.
Maŋŋá jagi 1814 álggahuvvui stuorra dieđalaš ja kultuvrralaš prošeakta
mii galggai hukset norgga našuvnna. Okta bealli dán barggus lei ásahit norgga
náššuvnnalaš identitehta vuođđuduvvon oktasaš giela, kultuvrra ja historjjá ala.
1840-1850-jagiid johte dieđalašolbmot báikegottiid mielde ja čogge
giellaiskosiid, muitalusaid, máidnasiid, cukcasiid, álbmotlávlagiid ja eará
dajaldagaid dan norgga álbmotkultuvrii. Dát čoakkáldatbarggut biddjojedje
vuođđun norgga čállingillii ja norgga našuvnnalaš kultuvrii. Historihkkárat čatne
iežaset áiccalmasaid 1100- ja 1200-logu ektui, dalle go Norga lei iešheanálaš
riika. Dat áigodat lei áddemis Norgga allavuođaáigi.
Norgga našunalisma lei maid duvddan demokráhtalaš ovdáneapmái. Jagi
1814 vuođđoásahus dagai vejolašvuođa eará joavkkuide go ámmátolbmuide,
oažžut politihkalaš váikkuhusa. Álggos vuos boanddat ja de gaskaseahtu
gávpogiin ožžo eanet ja eanet čađa iežaset politihkalaš gáibádusaid. 1840- ja
1850-jagiin oaččui nationalisma gilvvu skandinavismmas, viiddiduvvon
náššunalismma, mas ulbmil lei lagat ovttasbargu gaskal Norgga, Ruoŧa ja
Dánmárkku (gč.s. 50). Muhto skandinavisma ii ožžon goassige makkárge
stuorra álbmotlaš čoahkkaneami. Dan botta go norgga nationalisma 1840- ja
1850-jagiin vuosttažettiin geahččalii ásahit kultuvrralaš oktavuođa, de jagi 1870
rájes oaččui eanet njuolgga politihkalaš sisdoalu. Dat šattai guovddáš oassi gurut
opposišuvnna prográmmas. Gurutbellodat válddii ovtta láhkai oktovuoigatvuođa
našuvnnalaš gažaldagas, ja nationalisma lei dehálaš duvdda proseassas gitta
ovttastusa heaittiheami rádjái.
Našunalisma eaktudii ahte olbmot siskkabealde ovtta našunalstáhta ledje
čearddalaččat ja kultuvrralaččat ovttalágan. Ja dat buvttii váttisvuođaid mii
guoskkai unnitálbmogiidda siskkabealde stáhta rájáid. Norggas ásse sámit,
kvenat, vuovdeláttánat, rom-álbmot (sigøynarat) ja juvddálaččat,
