33
Pubertehtas dáhpáhuvvá luovvaneapmi eret váhnemiin.
Dađi mielde go stuorrut, eallin šaddá ruovttu olggobealde
deháleabbon go ruovttus. Fargga ferte birget okto bargo
eallimis, ustibiiguin ja várra iežas bearrašiin. Ruovttu oahppu
ii doaimma nu bures stuorra máilmmis! Dalle šaddet ustibat,
skuvla, bargosadji ja mediat deháleabbo sosialiseren
arenan
go bearaš.
Sosialiseren galgá du dovddiidahttit njuolggadusaide ja
norpmaide
servodagas ja oahpahit du daid mielde eallit.
Muhto Norggas lea dehálaš servodatnorbma ahte olbmuin
galgá leat jierbmi iežas mearrádusaid dahkat ja duostil
BULJARDEAPMI
Gákti lea šaddan hui dehálaš identitehta
dovdomearkan guovlluin gos sámegiella
ja kultuvra illá ba vuhtto ge. Ovdamearkka
dihtii nuorat geain lea sámi duogáš, dáhttot
gávtti bokte čájehit sin sámi gullevašvuođa.
Muhto dat sáhttá dagahit nákkuid earret eará
bearašlahtuid gaskkas.
Muhtun rihppamánná háliidii geavahit
gávtti konfirmašuvnnas. Nieida lei ožžon
veaháš oahpu sámegielas ja kultuvrras
skuvllas, ja muhtumat su nieidaskihpáriin
áigo konfirmerejuvvot gávttiin.
Muhto nieidda áhčči ii háliidan ahte
nieida galggai konfirmerejuvvot gávttiin,
vaikke áhčči lei sámegielat. Eadni gal doarjjui
nieiddas, vaikke son lei dárogielat kvena.
Muhto nieida ii doahttalan áhčis, ja nu soai
etniin oaččuiga muhtun čeahpes duorjára
goarrut gávtti ja gahpira ja riessut silkki gáktái.
Eadni hágai maiddái gápmagiid, vuoddagiid
ja boahkána nu ahte nieida beasai čiŋadit
albma láhkai rihppabeaivái.
Rihppabeaivve duojár veahkehii čiŋahit
nieidda, mii dáhpáhuvai nieidda ruovttus.
Áhčči čohkkái gievkkanis okto ii ge háliidan
geahččat mo nieida čiŋahuvvui. Go duojár lei
geargan čiŋaheames nieidda, de dajai jitnosit
ahte gal don juo leat čába. De iđii áhčči
uksagaskii, ja nieida jearralii vuollegaččat
ahte lei go son dohkálaš vuolgit girkui. Áhčči
ii nagadan dadjat maidige. Su muođut ledje
buot ganjalin.
