7
birgii ollu buorebut. Sivvan dasa sáhtii lean dat go Ruotas ledje vašálaččat
máŋgga guovllus ja danin ii lean vejolaš bidjat nu stuorra beroštumi
norgalaččaiguin soahtat. Soahti Stuorra Británniain maiddái heađuštii dehálaš
norgalaš beroštumiid, nu mo muorraávnnasvuovdima olgomáilbmái ja
skiipajohtolaga. Dan seammás šattai heahtejahki eanadoalus. Dasa lassin
bissánii borramušjáffu sisafievrrideapmi, go brihttalaččat cagge mearrajohtolaga
gaskal Dánmárkku ja Norgga. Boađus das lei nealgi ja dávddat, mii fas dagahii
duhtameahttunvuođa dánskalaš stivrejupmái. Soahti jagi 1807 rájes gitta jagi
1814 rádjai lei Eurohpá dáhpáhusaid boađus. Dáid riidduid duogážin lei danin
eará go mii lei ovddeš davviriikkalaš sođiid ektui, main lei goavddážis gilvu
davviriikkalaš hegemoniija alde.
Ruotas ledje guokte dehálaš ja váikkuheaddji dáhpáhusa birrasii jagi
1809. Vuosttas lei dat ahte oktováldi heaittihuvvui válddigomihemiin, ja man
sadjái bođii konstitušunálalaš monarkiija. Ruotta oaččui vuođđolága, ja ruottilaš
riikkabeaivi fas bođii doibmii. Gonagas bálkestuvvui ja manai eksiilii. Ođđa
gonagasas, Karl 13.:s eai lean mánát, ja danin válljejuvvui truvdnoárbbolaš. Go
ođđa truvdnoárbbolaš fáhkka jámii jagi maŋŋá, de fertejedje ruoŧŧilaččat ođđasit
ohcat muhtima gii sáhtii joatkit Karl 13. maŋis. De válljejedje muhtin generála
Napoleona soahteveagas. Son bođii Ruttii truvdnoárbbolažžan 1810:s ja válddii
nama Karl Johan. Nubbi dáhpáhus lei ahte Ruotta bákkohalai dahkat
ráfisoahpamuša Ruoššain, ja dat mielddisbuvttii ahte Ruotta fertii addit Suoma
Ruššii. Ráfisoabadallamiid oktavuođas hástaledje ruoššalaš soabadeaddjit Ruota
geahččalit oažžut Norgga buhtadussan. Dát lei dološ háliidus Ruotas. Karl Johan
álmmuhii fargga ahte váldit Norgga Ruttii lei su deháleamos politihkalaš
mihttomearri. Eurohpás lei Napoleon maŋŋá jagi 1812 massimin fámu, ja Karl
Johan geahčalii stuorraválddiin
oažžut doarjaga su gáibádussii oažžut Norgga,
jos son fas oassálastá maŋimuš falleheamis Frankriikka vuostá. Dán erenoamáš
dilis válljii dánska gonagas Fredrik 6. sáddet iežas vilbeali, Kristian Fredrika,
Norgii. Kristian Fredrik, gii maiddái lei Dánmárkku truvdnoárbbolaš, galggai
doaibmat gonagasa sadjásažžan ja stivret Norgga Fredrik 6. ovddas. Su vuosttas
doaibma lei mátkkoštit miehtá riikka ja čohkket doarjaga dánskalaš-norgalaš
ollesstáhtii.
