2
Dánmárku-Norga gessui napoleonsođiide 1807:s. Dehálaš hirsagálvvuid
eksporta stuorui jođánit ja sakka, ja jagiid 1780 ja 1807 gaskkas stuorui norgalaš
gávpefanasveahka guovtti geardái. Gearretvuogádaga ođasmahttimat dahke
maiddái ahte lágalaš dorvu buorránii.
Iešoamasteaddji lea boanda gii eaiggáduššá doalu gos ássá ja bargá eanadoaluin.
Norgalaš patriotisma ja Norgalaš Searvvi ásaheapmi
Patriotisma dávjá čilgejuvvo našunalismma álgodássin. Nugo leat oaidnán, de
darvána patriotisma 1700-logu romantihkalaš rávnnjiide, ja fuopmášuvvui das
go čiŋahii ja rápmui iežas olbmuid giela ja árbevieruid. Dábálaččat dat bođii
oidnosii riikkain gos vierrásat ledje stivrejeaddjin (geahča s 50). 1740-jagiid
ealáskii patriohtalaš lihkadus dánskalaččaid gaskkas. Das lei dánskagiella
identitehta dovdomearkan ja ledje bahámielat duiskka vaikkuhanfámuide
dánskalaš stáhtahálddahusas. 1760-jagiid mielde ihtigođii norgalaš patriotisma
mii vuostálasttii dánskavuođa ja deattuhii ovddidit erohusaid dánskalaččaid ja
norgalaččaid gaskkas. Dánskalaš patriotismma ektui mii lei guoktelotjagi dás
ovdal, de norgalaš patriohtat eai beroštan gielas nu ollu. Dan sadjái deattuhedje
norgga luonddubirrasa, mii lei hábmen searalaš sávrres, soarjjakeahtes ja
goargadis álbmoga. Sii maiddái gesse ovddimužžii erohusaid norgalaš
iešmearrideaddji boanddaid ja dánskalaččaid gaskkas, geat ain elle gearjideaddji
bálván. Patriohtat maiddái heajastalle vikiŋŋa áiggiid cukcasiiguin. Dát
patriohtisma lei hui ealas allaohppiid, poehtaid ja filosofaid gaskkas geat
deaivvadalle
Madam Juels gáffedálus
Københápmanis. 1774:s ásahedje
Norgalaš Searvvi
gos gávnnadalle, lágidedje poesiovdanbuktimiid ja háleštalle
Norgga boahttevuođas.
“Muhtin eahket Norgalaš Searvvis 1780:s”, Eilif Peterssen njuohtan 1892:s.
