6
Ráfálaš revolušuvdna – Norga 1814:s
(Dat gohčoduvvui Jahkin, ja das ledje nu mo dan ovdasaččain 365 Beaivvi,
muhto Čuohtejagit leat vássán, ja leat leamaš ollu unnit imašlaččat go dát
Jahki... mearrideaddji soađi haga, vardimiid ja issoras Revolušuvnnaid haga, in
jáhke ovttage Našuvnna Historjá sáhttá čájehit Sullasaš Jagi.) Nu čálii Claus
Pavels (1769-1822), Akera suohkanbáhppa ja Akershusa šloahttabáhppa iežas
beaivegirjái juovlamánu 31. beaivvi 1814:s. Son lei áiddo vásihan norgga
historjjá ipmašamos jagi. Ođđajagimánus gitta juovlamánnui stivrejedje Norgga
golbma iešguđet gonagasa, Dánmárkku-Norgga Fredrik 6., Kristian Fredrik,
dánska árbeprinsa ja Norgga gonagas, ja Karl 13., Norgga ja Ruota gonagas. Go
ođđa jáhki álggii, de lei riika oassin Dánmárkku-Norgga oktoválddis.
Guoktenuppelot mánu maŋŋá lei Norga Ruotain ovttastusas. Dan áiggis lei riika
ožžon iežas vuođđolága ja iežas stuorradikki ja huksen norgalaš
stáhtahálddahusa. Dát oalle ráfálaš revolušuvdna jagis 1814 lea dan rájes
imaštahttán norgalaš historihkkáriid, ja lea leamaš iešguđet lágan čilgehusat dasa
mii lei sivvan rievdamiidda.
Napoleon-soađit ja ráfisoahpamuš
Soahti ja heahtejagit 1807-14
1792 rájes lei Eurohpá dovdomearka soađit, ja guovddážis ledje
váldovuostálastit Frankriika ja Stuorra Británnia. Dánmárku-Norga lei jođihan
bealátkeahtes politihka, muhto go soahti dán guovtti stuorrafámolačča gaskkas
fas buollái 1803:s, de šattai váddásat bisuhit bealátkeahtesvuođa. Jagi 1805 rájes
lei Frankriika váldán eanaš Eurohpá iežas vuollái ja nagodan caggat Stuorra
Británnia eret nannámis, mii hehttii sullostáhta gávppašit eará stáhtaiguin.
1807:s lei Dánmárku-Norga okta dain moatti bealatkeahtes stáhtain Eurohpás.
Bealatkeahtesvuohta lei uhkiduvvon, ja sihke Frankriika ja Stuorra Británnia
fuolastuvve dánskalaš-norgalaš fanasvehkii. Stuorra Británnia balai ribahit
fanasveaga Frankriikii, ja danin fallehii Københápmana. Gávpoga bávkkuhedje
golbma jándora ovdalgo brihttalaččat máhcce oktan fanasveagain. Dánmárku-
Norga bággehalai dál Frankriikka beallái, ja soahtat Stuorra Británnia vuostá.
Dán váralaš dilis nammadii gonagas Fredrik 6. gaskaboddosaš
ráđđehuskommišuvnna mii galggai stivret Norgga jos oktavuohta Dánmárkkuin
boatkanii. Norgalaččaide gárte váttis jagit maŋŋá 1807. Soahtedilli bisui 1814
rádjái. Soahti Stuorra Británniain lei riddosoahti, go doarrumat gáttis ledje dušše
1808:s ja 1814:s. Vašálaččat ledje dalle ruottilaš soalddáhat. Sivva dasa lei dat
go Ruotta lei lihtus Stuorra Británniain. Brihttalaččaid soahtemariinna vuostá lei
norgalaš fanasveahka hearki, go fas soahteveahka mii soađastii Ruotain 1808:s
