4
Searvi dattege oaččui dan mađe nana doarjaga ahte universitehta gáibádus
dohkkehuvvui. Čakčamánus 1811 mieđihii Fredrik 6. (1768-1839) ahte
universitehta ásahuvvo Christianiai. Guokte jagi maŋŋá biddjui dat doibmii ja
álgodoaimmaide oassálaste 5 professora, okta lektor ja 17 studeantta.
Máŋgga gearddi hilgo dánskalaš eiseválddit maiddái ásaheames norgalaš
báŋkku. Balle ahte jos norgalaš báŋku álggahuvvo, de sáhtašii separatisma
šaddagoahtit árjjalažžan ja áitit ollesstáhta. Norgga fitnodagat fertejedje duhtat
dánskalaš ja norgalaš Speciebáŋkui, mii ásahuvvui 1791:s ja rabai báikkálaš
báŋkkuid Chrisitaniai, Bergenii ja Troandimii. Easkka 1813:s mieđihuvvui
norgalaš báŋkku ásaheapmi. Lei dánskalaš ruvdnaprinsa Kristian Fredrik (1786-
1848), gii seamma jagi lei nammaduvvon gonagas sadjásažžan Norgii, gii
vuolggahii barggu ásahit norgalaš loatna- ja diskontokássa. Gonagas Fredrik 6.
dohkkehii norgalaš našunalbáŋkku vuođđudeami ođđajagimánu 14. beaivvi
1814.
Muorragohpan mii čájeha Universitehta Christianias. Vižžon “Nordiske
Billeder”, ilbman Københápmanis 1867.
Eai sávvan oažžut iešheanalaš norgalaš stáhta
Norgalaš patriotisma mii ahtanušai logijagiid ovdal 1814, sisttisdoalai ádaid mat
leat leamaš dábálaččat 1700-logu patriotismmas. Dat čiŋahalai norgalašvuođain,
ja gáibidii sierra ásahusaid. Jagi 1807:s soađáskeami maŋŋá, de maiddái
gáibidišgohte beassat fievrridit sierra norgalaš olgoriikkapolitihka. Rousseaua
