3
“Livegenskap” lei vuogádat mii čánai boandda eanahearrái eallinahkái.
“Livegen” boanda ii beassan fárret dahje válljet alccesis eará eanahearrá.
“Livegenskapet” árbejuvvui.
Gonagaslaš Searvi Norgii Buorrin ja gáibádusat oažžut sierra
almmolaš ásahusaid
Patriohtalaš cealkagiid duohken mat rámiidedje Norgga luonddu ja luđolaš
boandaseađu, de dattege moite Norgga sajádaga ollestáhtas. Jagiid 1770-73
heaittihuvvui sensuvra gaskaboddosaččat Dánmárku-Norggas, ja dalle ilbmanii
patriohtaid cuiggodeaddji váidalusčállagat gonagasa vuostá. Norgalaččat dovde
iežaset hilgojuvvon stáhta beales. Sii nivssáhalle garrasit go galge leat
Københápmana stivrra vuolde ja ledje dan oainnus ahte Norgga ekonomálaš
beroštumit eai vuoruhuvvon dohkálaččat. Háliidedje sierra norgalaš báŋkku ja
sierra universitehta. Maiddái norgalaš boanddat váidaladde, muhto váidalusat
njulgejuvvojedje gonagassii Københápmanis, gean sii gudnejahtte hui ollu.
Váidalusat dávjá guske norgalaš ámmátolbmuid láhttemiidda. 1773:s biddjui
sensuvra fas fápmui, ja vejolašvuohta buktit almmolaš cuiggodemiid jávkkai.
Duogážin dasa lei dilli Ruotas gos Gustav 3. (1746-92) lei dahkan
stáhtaváldegomiheami ja ásahan oktoráđđenválddi. Son vuolggahii
olgoriikkapolitihka man ulbmilin lei vuoitit Norgga. Dánskalaččaid bealde šattai
dehálažžan deattuhit norgalaš oskkáldasvuođa dánska-norgga ollesstáhtii ja
garvit oainnuid mat sáhtte háddjet. Gáibádus ahte Norgii galgá sierra
universitehta, geardduhuvvui jagiid 1788 ja 1793 muhto ii dohkkehuvvon.
Universitehtagáibádus dattege movttiidahtii norgalaččaid siskkáldasat. Sii
gáibidedje našunala luđolašvuođa ja universitehta.
Soahti Stuorra Británnia vuostá 1807:s buvttii ođđa dili (geahča s 19).
Oktavuohta Dánmárkku ja Norgga gaskkas boatkanii. ollu hálddahuslaš
doaimmat mat ovdal ledje dikšojuvvon Københápmanis, sirdašuvve norgalaš
siviila ja militeara ámmátásahusaide. Soahtedoaimmaid ráhkkanahttin ja
soahtamat ruota rájá mielde, nannejedje našunala iešluohttámuša elihtaid
gaskkas. Áŋgiruššamat joatkašuvve buoridit ja ovdanbuktit norgalaš
beroštumiid, ja geasset 1809:s gáibiduvvui ođđasit álggahit universitehta
Norggas. Dán háve oaččui gáibádus fuomášuhtti buori almmolaš doarjaga.
Lassin veahkehii maiddái dat ahte easkkaásahuvvon, patriohtalaš searvi
Gonagaslaš Searvi Norgii Buorrin,
man máŋga njunušolbmo ledje vuođđudan.
Ovddimusas lei greva Herman Wedel Jarlsberg (1779-1840). Searvvi ulbmilin
lei ovddidit norgalaš girjjálašvuođa ja ekonomiija. Searvi almmustahtii
skuvlagirjjiid, doarjjui norrøna čállagiid, jugii bálkkašumiid dutkanbargguide,
ruhtadii industrialaš áigumušaid ja ražai oažžut universitehta Norgii. Searvi
galggai lean riikkaviidosažžan, muhto ii Troandin ii-ge Bergen vuolgán fárrui.
