46
O A N E H A Č Č A T D A D D J O N
ČUOVVOVAŠ EHTALAŠ FÁTTÁT LEAT ÁIGE-
GUOVDILAT JA DIGAŠTALLOJIT DÁVJÁ
SERVODAGAS:
•
OLMMOŠÁRVU JA OLMMOŠVUOIGATVUOĐAT
Leago buot olbmuin seammá árvu, ja leago sis seammá vuoigat-
vuođat eallimis? Leat, oaivvildit eanaš olbmot. Eiseválddit leat
dohkkehan ON olmmošvuoigatvuođajulggaštusa mat geažidit dan.
Dat mearkkaša ahte sii leat čállán vuollái šiehtadusaid mat geatne-
gahttet sin daid čuovvut. Eatnašat mis hirpmástuvvat ja suhttat go
gullat mo servodagat ja eiseválddit muhtin buolvvaid dás ovdal leat
olbmuid meannudan. Dattetge ii leat guhkes áigi dassá, ja muhtin
joavkkut ain čuoččuhit ahte muhtin olbmonálit leat vuolit dásis ov-
dáneamis go čielga vilges olbmot, dahje eai dáhto seaguhit vilges
olbmuid earáiguin.
•
EAMIÁLBMOTVUOIGATVUOĐAT
Eamiálbmogat leat áiggiid čađa gillán veahkaválddálašvuođa sihke
eatnamiiddiset ja kultuvraset ektui. Sin dilit leat guorahallon ja
vuoigatvuođat leat buoriduvvon ja ON eamiálbmotvuoigatvuođaid
bokte suodjaluvvon. Dattetge duohta eallimis ja árgabeaivvis eami-
álbmogat ain vásihit ahte sin eatnamat ja guovllut váldojit sis jeara-
keahttá. Sin kultuvra, oskkoldagat, giella ja eallineavttut eai álo
vuhtiiváldo go lea sáhka riikkaid ovdáneamis ja dalle erenoamážit
ekonomalaš ovdáneamis ja luondduresurssain.
•
DÁSSEÁRVU JA OVTTADÁSSÁSAŠVUOHTA
Buot olbmot, beroškeahttá das makkár sohkabealli, čearda, osku,
seksuála iešláhki dahje doaimmalašvuohta sis lea, galget vásihit
seammá vuoigatvuođaid ja dásseárvvu servodagas. Ovttadássásaš-
ja vealahanáittardeaddji lea almmolaš institušuvdna mii galgá gozi-
hit ahte dát duođaid čuvvojuvvo, ja maid sáhttá váidalit jos láhka
rihkkojuvvo.
