47 / 98
46
Čázi Hearrá: Čáhceolmmái
Nu go Leaibolmmái sádde bivdoelliid bivdiide, nu sádde
Čáhceolm-
mái
guliid guolásteddjiide. Sus ledje maiddái eará namat nu go omd.
Geasseolmmái
, danne go geasset han ledje jávrrit ja jogat rahpasat
guolásteami dáfus, ja
Guolleipmil
, maid geavahedje dávjá Nuorta-
Finnmárkkus. Lei dehálaš addit oaffarskeaŋkka Čáhceolbmái go
guolástii. Oaffar galggai addot dihto geađgái joga dahje jávrri lahka.
Jus oaffaruššan ii čađahuvvon rievttes láhkái, de sáhtii manahit guol-
lelihku:
De lei okta boares olmmái guhte lei hui lihkolaª guliid oaΩΩut muhtun
jávrris. Son válddii alcces ovtta nuorra olbmá guoibmin, guhte diπii ahte
son anii sieiddi. Go soai boπiiga jávrri lusa, de soai suohpuiga nuohti ja
oa∏∏uiga olu guliid. Go eahket ªattai, de soai vuoªªaiga guliid, ja go
báhti duldegoπii, de válddii boares olmmái vuoja ja bijai sierra nu ahte
nuorra olmmái dan ii galgan oaidnit. Go soai leigga geargan borramis,
de soai bijaiga nohkkat; muhto nuorra olmmái gozii jávohaga nu ahte
boares olmmái dan ii árvidan. Go boares olmmái lei veallán oaneha∏-
∏at, ja son doaivvui ahte su olmmái lei nohkkan, de njágai son olggos,
válddii vuodjalihti ja manai fatnasii ja sugai rastá joga. Go son boπii
dohko, de manai son ovtta vilges jorba geaπggi lusa, man son vuoiddai
vuojain, ja son manai fatnasii, boπii ruoktot ja nohkai. Dasto njágai
norra olmmái fatnasii, sugai rastá joga, válddii dan vuidojuvvon geaπg-
gi fatnasii ja suvddii guovdu jávrri, gosa son dan bálkestii, ja sugai
ruoktot nohkkan várás.
Go son lihkai, de manai son olggos oaidnin dihte mot olggobealde
lei, ja son áiccai ahte geaπgi lei seamma sajis. Dan beaivvi soai bivddii-
ga, muhto soai eaba oΩΩon olu guliid, aitto dan maπe ahte soai vuoªªai-
ga, ja dat ledje hui silit, nu ahte soai oa∏∏uiga hui unnán vuoja.
Eahkes dáhpáhuvai seamma go ovddit eahkeda. Ma∫∫el go vuoras
olmmái lei vuoidan geaπggi vuojain, de njáhkalii nuorra olmmái olggos
ja bálkestii geaπggi jávrái, muhto iππes, dan goalmmát beaivvi, lei geaπ-
gi fas sajistis. Dan beaivvi soai eaba oΩΩon maidege guliid, vaikko soai
oinniiga hui olu guliid álo go soai suohpuiga nuohti. De dajai nuorra
olmmái ahte: “Heittot bat lea ge du ipmil.” Boares olmmái árvidii ahte
su ipmil lei billistuvvon, ja son suhtai nu sakka olbmás nala ahte son
áiggui su goddit. Nuorra olmmái fertii báhtarit ja boares olmmái bázii
akto dainna nuhtiin ja fatnasiin. Dan ma∫∫el gal oa∏∏ui vuoras olmmái
olu guliid. [16]
Muitalusas muhtun sieiddi birra Álttás,
Gorrageađggi birra
, lohpidii
muhtun olmmái go sugai meaddel ahte jus son oažžu báldá, de galgá
Deanu sápmelaččain ledje guolleip-
milat (sieiddit) maid bálvaledje ein-
nostit buori luossabivddu. Govva
čájeha dakkár guolle- dahje luos-
saipmila, mii gávdno veaháš vuole-
beal Lákšjotnjálmmi. Govva: Arvid
Sveen.