45 / 98
44
Juoksáhkká sárgojuvvui goavdái dávgi gieđas. Dát soaitá leat
danne go su bargu lei fuolahit ahte bártnáš šaddá buorre bivdi. Mát-
taráhká goalmmát nieidda namma lea
Uksáhkká
. Su bargu lea váldit
vuostá máná go riegáda ja suodjalit dan váraid vuostá maŋŋel go lea
riegádan. Buot olbmuid ja elliid máddui, Máttaráhkkái, ja su golmma
niidii oaffarušše veaháš borramuša ja juhkamuša maŋŋel go ledje bo-
radan. Lei erenoamáš dábálaš oaffaruššat Sáráhkkái. Son várjalii
buot áhpehis nissonolbmuid ja čoavjjetáldduid, ja fuolahii ahte sihke
eatnis ja mánás lei buorre dilli. Danne su gudnjejáhtte ja bálvaledje
buohkat, muhto erenoamážit nissonolbmot. Su orunsadji goađis lei
árranis.
Bivddu hearrá: Leaibolmmái.
Guovžabivdu.
Leaibolmmái
lea bivddu Ipmil. Namma muitala ahte son gullá vuvddii-
de ja ahte sus lea oktavuohta leaibemuoraide (“leaibevuovddi ol-
bmái”). Sámi árbevieruis lei leaibi bassi muorra. Go suoskkai leaibbi
bárkku, de šattai máihli mii lei ruoksat dego varra. Máihlliin sárgo
govvosiid goavdái. Bárku geavahuvvui maiddái go dikšo duljiid, ja
muhtomin maiddái dálkkasin ja suodjalussan bahás fámuid vuostá.
Vuovddi Hearrán lei Leaibolbmás fápmu buot meahci vilda elliid
badjel. Lihkku dahje eahpelihkku bivddus vulggii danne das makkár
oktavuohta lei dáinna fámuin, ja jus háliidii ásahit buori oktavuođa, de
sáhtii oaffaruššat dávgebissu ja njuola. Knud Leem Porsáŋggus mui-
talii ahte juohke iđida ja eahkeda čippustedje ja rohkadalle ja oaffa-
rušše bivddu Hearrái. Guovžžas lei erenoamáš oktavuohta Leaibol-
bmáin, danne go guovža liikui orrut leaibevuovddis. Dan botta go
guovža lei biejus dálvet ii ge sáhttán borrat, de várjalii háldenisu
guovžža ja buvttii dasa biepmu.
Go gávdne oađđi guovžža biejus, de lei áigi guovžabivdui.
Vuosttaš maid dahke, lei vázzit birra bieju ja “birastahttit” dan. Dasto
ledje olu eará ráhkkaneamit maid galge čađahit ovdal go bivdu sáhtii
álggahuvvot. Bivddu oktavuođas lei dehálaš doalahit buori oktavuođa
Leaibolbmáin, muđui sáhtii gaikkoduvvot guvžii. Báhppa Randulf mui-
tala 1700-logu álggugeahčen ahte dávjá lávejedje oaffaruššat dávge-
bissu ja njuolaid Leaibolbmái ovdal go godde guovžža. Muhtun eará
báhppa,
Pehr Fjellström
Ruoŧas, muitala čállosittis 1755:s guovža-
bivddu myhtalaš álggu birra:
Muhtomin ledje golbma vieljaΩaga geain lei okta áidna oabbá, muhto sii
vaªuhedje su nu ahte son fertii báhtarit meahccái. Son lei váiban ja
návccahuvvon go loahpas gávnnai guovΩΩabieju, ja son ∏ák∫alii dohko