31 / 98
30
bivdolihkku lei jávkan. Muhtun beaivvi go lei bivddus, de oinnii juoidá
mii guosai duoddara badjel. Rah∏amiin son viimmat joksagoπii dan. Son
gulai ahte dajai: “Hu, hu! Gii válddáªii skálu eret mu oaivvis?” Álggos
son doaivvui ahte lea olmmoª, muhto de fuomáªii ahte lea boazu, ja son
doapmalii luvvet skálu. De dajai boazu sutnje: “Vaikko lea du ieΩat nisu
mii lea dán dahkan mu vuostá, de áiggun fuolahit ahte bivdolihkku fas
máhccá dutnje. Ihttin galggat gávdnat olu bivdoelliid.”
Iππes dáhpáhuvai nu go boazu lei dadjan ja son fuomáªii olles
boazo∏orraga, muhto go son lei nu geanoheapme, de son ii nagodan fáh-
tet eambbo go ovtta bohcco. Go boπii ruoktot, de válddii eamit bohcco ja
ráhkadii das biepmu vai beasaiga boradit. Go leigga boradan, de dajai
isit: “Dahket go don maidege dieinna bohccuin maid mun duvle godden,
dieinna mii jávkkai?” Eamit vástidii: “Mun bidjen skálu dan oaivái,
muhto dan in áiggo goassege ªat dahkat.” Muhtun áiggi orui dat boazu
mas lei leamaª skállu oaivvis, oalle lahka sudno ruovttu, muhto de jávk-
kodii fas. Dál lei bivdolihkku máhccan ja dan rájes lei eamit hui dárkil
dainna mot gieπahallá sállaªa. Soai barggaiga garrasit ja sudnos lei
doarvái biebmu. [13]
Bivdolihkku vuolgá das makkár guottut olbmuin leat bivdoelliid dáfus.
Fuollameahttunvuohta ja šluhtuvuohta sállaša dáfus dagaha ahte biv-
dolihkku jávká. Dan sáhttá fas oažžut ruovttoluotta go čájeha váibmo-
láđisvuođa ja beroštumi daidda elliide maid dárbbaša birgejumi dáfus.
Buorre bivdolihkku sáhttá buorránit lihkkoovddideaddji šielaid
bokte. Ruonáeatnanlaččaid gaskkas lea leamaš hui dábálaš geavahit
šielaid. Dat adde buori bivdolihku ja várjaledje bahás ja oaidnemeaht-
tun váraid vuostá, seammás go muittuhedje eaiggádiidda dan guovt-
tebealát oktavuođa birra mii čatná olbmuid ja elliid oktii. Mađi boarra-
seabbo šiella lei, dađi eambbo fápmu das lei. Nissonolbmot gudde
dábálaččat šielaid várjalan dihte iežaset isidiid ja bártniid. Sáhtii
guoddit rievssatjuolggi vai šattai falli ja sávri viehkat. Guovžžabátni
fuolahii eaiggádii nanu olloliid ja buori suolbmudeami, bihttá finddar-
guoli dákterikkis suodjalii váraid vuostá go deaivvadii amas olbmui-
guin, gáhkkora juolgi dagai ahte šaddá čeahpes kajáhkkasuhkki, ja
bohccobánit maid guttii biktasiid siste, dahke ahte šaddá buorre boa-
zobivdi. Jurdda mii lea lihkkoovddideaddji šiellaárbevieru duohken
lea čielggas: jus mus lea oassi diŋggas, de lea seammá go ahte mus
livččii olles diŋga, ja jus mus lea oassi diŋggas, de mun sulastahtán
ieš dan ja oaččun oasi dain seamma mihtilmasvuođain.
Sáhtii maiddái geavahit sierra sániid (
serratit
) vai sihkkarastá
buori lihku. Dálvet go lei dušše veaháš guolevuodja vel čuovggain,
de sáhtii buoridit vejolašvuođa háhkat eambbo go dajai čuovvovaš