27 / 98
26
“Eskimo” lea sátni maid eurohpalaččat leat atnán namahussan olu
eamiálbmogiid dáfus geat orrot Ruonáeatnamis ja davit Kánadas ja
Alaskas. Sátni mearkkaša rievtti mielde “sii geat borret njuoska bierg-
gu” ja ipmirduvvo cielossátnin. Dáid guovlluid iešguđetge álbmot-
joavkkut gohčodit iežaset sierra namahusain iežaset giela ja kultuvrra
mielde.
Inuihtta
lea omd. dat namahus man mielde olbmot mat orrot
sulluin Kánada davvinuorta oasis, gohčodit iežaset.
Dain iešguđetge álbmotjoavkkuin dán oasis máilmmis lea unnán
dahkamuš guhtet guimmiineasetguin, ja sin gaskkas leat stuora gie-
lalaš ja kultuvrralaš erohusat. Almmatge leat olu oktasaš oainnut eal-
lima ja dan ráđđejeaddji fámuid dáfus. Go dát lea nu, vuolgá das go
buot joavkkut leat bivdoálbmogat mat leat bivddu duohken jus galget
birget. Oskkolaš árbevierru mii lea dábálaš eanas bivdoservodagain,
lea – seammaládje go dološ sámi servodagas –
noaidevuohta
. Noai-
devuohta lea oskkolaš oktasašvuohta man árbevierut gaskkustuvvojit
njálmmálaččat buolvvas bulvii. Olu njálmmálaš muitalusat leat čállo-
juvvon dan rájes go vuosttaš mišuneara,
Hans Egede
Harstadas
(1686-1758) bođii Ruonáeatnamii 1721:s ja orui doppe 15 jagi.
Maŋŋel leat maiddái earát čállán ruonáeatnanlaččaid myhtaid ja mui-
talusaid, erenoamážit dánskalaš polardutki
Knud Rasmussen
(1879-
1933). Muitalusat mat čállojuvvojedje ovdalaš áiggis, leat min mávs-
solaččamus vuođđu beassat diehtit dan oskku ja eallinipmárdusa bir-
ra mii ruonáeatnanlaččain lei dološ áigge.
Eará eamiálbmogiid oskkut
Ruonáeana ja Davviriikkaid Davvi-
kalohtta.