Álgu

Biebmu ja dearvvašvuohta

Oahppu biepmu ja dearvvašvuođa birra lea mávssolaš, ii dušše min fysalaš dearvvaš-vuođa, muhto maiddái min psyhkalaš dearvvašvuođa dihte. Dat vuođđuda buori sosiála eallima. Mánát berrejit árraagis juo oahppagoahtit biepmu ja dearvvašvuođa birra ja movt dát gullet oktii.

Norggas lea 20 % buot mánáin badjelmeare lossa rumašdeaddu ja dát lohku goargŋu 30 % go mánát ollejit nuoraidskuvlii. 1 Badjelmeare lossa rumašdeaddu lea váralaš dearvvašvuhtii ja dan ferte eastadit juo árraagi rájes. Danne lea dehálaš oahppat biepmu ráhkadit vuođus, buriid borran- ja eallindábiid birra, ja daid álggahit, ásahit ja válljet nu árrat go vejolaš. Dakkárat čuvvot rávesolbmoahkái ja bistet olles eallima. Mánáin leat iešguđetlágan rupmašat ja rumašhámit. Dehálaččamus ii leat seakka rumašhápmi, muhto ahte mánná galgá leat dearvvaš ja ahte su rumaš doaibmá dasa maid son háliida bargat, ja ahte mánná loaktá.2 Mánát galget maiddái oahppat kritihkalaččat árvvoštallat dieđuid iešguđet mediain ja neahttasiidduin.

Biebmu ja dearvvašvuohtafágas, ja dát guoská dieđusge maiddái eará fágaide, ii leat vejolaš oahpaheaddjebagadussii válddahit, iige oahppogirjjis lohkat ja dan bokte oahppat ovttasbarggu, áddejumi, árvvusatnima ja movt nuppiin atnit fuola. Oahppogirjji bokte iige leat vejolaš vásihit oktasašvuođadovddu, oktasašvásihusaid ja buori psyhkalaš dearvvašvuođa. Dii, oahpaheaddjit, fertebehtet láhčit oktasaš doaimmaid maid bokte oahppit besset vásihit ja hukset positiivva oktasašvuođa ja oktasašvuođadovddu. Dii fertebehtet suokkardit ja gávnnahit movt dii sáhttibehtet din skuvllas daid geavatlaččat čađahit. Ulbmil ferte goit leat hukset buriid, lagas ja nanu oktavuođaid, ja buriid oktasaš vásihusaid, muittuid ja muitalusaid. Seammás dii áimmahuššabehtet oktasaš árvvuid ja árbbi. Biepmu, málesteami ja biebmoárbevieruid bokte mii lunddolaččat háhkat buori eallinlági.

Geavatlaš-estehtalaš fága

Ráđđehus háliida strategiijain: Skaperglede, engasjement og utforskertrang, loktet earret eará oahpaheddjiid máhtu, gealbbu ja árv­vu geavatlaš-estehtalaš fágain. Biebmu ja dearv­vaš­vuohta lea okta dain geavatlaš-estehta­laš fágain. Geavatlaš-estehtalaš doaim­­­mat heivejit earenoamážit buori ceahk­ke­­­jođiheami ása­heapmái ja buriid oahppan­­pro­seassaid ásaheapmái/heivemii. Geavatlaš-estehtalaš fágaid bokte galggašedje oahppit beassat válljet oahppat geavatlaš bargguid ja doaimmaid bokte. Giela ja doahpagiid ohppet sosiála oktavuođas mii lunddo­laččat gullá geavatlaš doaimmaide ja bargo­vugiide. Moai ávžžuhetne oahpaheddjiid dárkilit árvvoštallat movt din ceahkis dahje joavkkus sáhttá bargat geavatlaččat oahppanstrategiijaid ovddidemiin. Sámi árbevirolaš oahpahan­vuohki lea bargguid bokte oahppat, nap­po ahte oahppi čuovvu meaštára dahje ­fága­čeahpi, su gii bagada ohppiid máhttui ja gelbbolašvuhtii. Oahppi áicá, čuovvu ja dahká nu movt meašttir dahje fágačeahppi dahká. Dáid beliid galgá maid ohppiide čilget vai sii máhtáše diđolaččat áŋgiruššat iežaset oahppama, oahppanproseassa ja oahppan­strategiijaid gealbomihttomeriid olahit (metakognitiivvalaš ságaškuššan).

Máhttodepartemeantta strategiija: Skaper­glede, engasjement og utforskertrang: https://www.regjeringen.no/contentassets/c8bbb637891443fea7971ba8e936bca4/skaperglede-engasjement–og-utforskertrang.pdf

Biebmu ja dearvvašvuohta-fága, nugo earáge servodatlaš fágat, eai leat bissovaččat muhto dynámalaččat (rievdadeaddji fámolaš). Danne lea dehálaš ahte oahpaheaddji diđolaččat dárkkista ođastusaid, doahpagiid ja rievdamiid mat gusket biebmu ja dearvvaš­vuohtafágii. Dat rivdet johtilit go dasa geavahit ollu dutkanresurssaid.

Biebmoallergiija ja biebmogielddus

Biebmoallergiija lea lassánan álbmogis maŋimus 20-30 jagi, ja dat lea giksin sutnje gii gillá allergiijain. Rumašlaš bákčasat bohciidit, omd. čoavjebákčasat, ja dat čuohcá eallinárvui ja servvoštallamii. Biebmoallergiija lea dilli go olmmoš/olbmorumaš ii gierdda dihto biepmuid. Rupmaša suodjalus vuosttalda vissis biepmuid ja hilgu daid. Olmmoš buohccá ja ferte oažžut medisiinnalaš dálkko­deami vai dearvvašmuvvá fas. Oahpaheaddji galgá dihtoštit leatgo su ohp­piid­­joavkkus oahppit geain leat biebmo­aller­giijat, ovdalgo oahpahišgoahtá fága. Oahppi galgá buktit doavtterduođaštusa ahte sus lea biebmo­allergiija, ja makkár biepmuid ii gierdda. Oahpaheaddji ja skuvla galgá háhkat dieđuid das movt galgá garvit dakkár biepmuid ja makkár molssaeavttut gávdno­jit. Galgá maid hárjehaladettiin oahppat movt láhttet, geasa dieđihit ja maid bargat jus oahppi vahágis borrá dakkár biepmu maid ii gierdda. Muhtun ruovttut gildet iežaset mánáid borra­­mis ja duohtadeamis dihto biepmuid. Dan galgá váldit vuhtii skuvla­gievkkanis ja oahpahusas. Dás sáhttá lohkat eambbo: https://nhi.no­­­/sykdommer/allergi/matvare­aller­gi-og-intoleranse-kostrad/matvareallergi-har-jeg-det/?page=8

Gáldu: nhi.no

Sihkarvuohta skuvlagievkkanis

Eanaš oahppit liikojit searvat gievkkandoaimmaide, beassat gievkkanis livžžodit ja ieža ráhkadit biepmuid. Ollu lihkohisvuođat dáhpáhuvvet ruovttuin jahkásaččat, áinnas gievkkanis. Duođalaš buolašeamit báhkka ommaniid dahje duoldi čázi geažil. Ollugat čuohpadit fasttet go galget bastilis niibbiiguin čuohppat ja smávvet biepmuid. Maiddái gievkkanmašiinnat leat váralaččat, vaikko ođđa gievkkanmašiinnain leat suddjen- ja sihkarvuođaráhkkanusat nu ahte dat eai doaibmagoađe/fierrugoađe/soatkagoađe ovdalgo sihkkarvuođalohkit leat sajis. 113 telefunnummir galgá leat seainnis. Buohkat galget diehtit gos buollinčáskadanreaidu lea, movt báhtarussii beassat, ja eará.
Biebmu ja dearvvašvuohtafága oahpaheaddji galgá várret áiggi ohppiiguin ovttas geahčadit visot sihkarvuođadábiid maid dii lehpet ásahan. Dat sáhttet leat omd. gielddus viegadit niibi gieđas, muđui gielddus vieg-adit skuvlagievkkanis, ii stilččuhit sáibbočázi/čázi láhttái, dahje sihkastit jus vahágis dahká dan (váralaš njalkkihit), álo bassat gieđaid ovdalgo álggaha oahpahusa ja málesteami, iešguđetlágan čuohppanteknihkaid oahpahallat ja álo muitit dieđihit go lea lokteme duoldi ruittu eret vuoššanpláhtas. Čállet njuolggadusaid ja darvvihehket daid skuvlagievkkanseaidnái. Oahpahallet ja muittuhehket daid guđet guimmiidasadet. Geavahehket álo doahpaga skuvlagievkkan. Dan láhkái čalmmustahttá ahte dát lea skuvla- ja oahppandilálašvuohta.

Oahppat oahppat

Dás gávdnabehtet reaidduid ja skoviid mat sáhttet leat ávkin oahppamis, ja dieđuid struktureremis:

https://calliidlagadus.org/do/reaidostobe.html
https://calliidlagadus.org/do/oahppanstrategiijat-anus.html
https://calliidlagadus.org/do/%c4%8d%c3%a1llinskovit.html
https://calliidlagadus.org/do/giela-dihtomielala%c5%a1vuohta.html
Bloggen/vloggen (videologgen)

Dat maid oahppit ohppet skuvllas, dan galget máhttit geavahit eará oktavuođain ja duohta eallimis. Skuvla ii galgga nappo dušše ámmáhiidda ráhkkanahttit ohppiid, muhto maiddái eallimii muđui. Moai ávžžuhetne din ásahit blokka man bokte almmuhehpet dan maid bargabehtet biebmu ja dearvvašvuohtafágas, ja biepmuid maid lehpet ráhkadan.

Bloggačállima bokte ohppet oahppit ieža ollu sihke biebmoráhkadeami, biebmoávdnasiid, neahttahálddašeami, dearvvašvuođa, árbevirolaš máhtu, digitála ovdanbuktima, ekonomiija, máinnusteami, giela, biebmolága ja biebmomearkkaid birra. Dat fas addá máhtu ja gelbbolašvuođa válljet jierpmálaččat máŋgga eará oktavuođas eallimis.

Blokka sáhttá almmuhit skuvlla interneahttavuogádagas, dahje dušše oahppanlávddi siskkobealde jus ii hálit almmuhit dan almmolašvuhtii.

Bloggen/vloggen rahpá vejolašvuođa oahppat máŋggaid beliid árgabeaivválaš doaimmain maid oahppit dárbbašit vai máhttet hálddašit eallima. Bloggen/vloggen movttiidahttá ohppiid oahppat ja álkidahttá maiddái árvvoštallama ja bagadallama. Das sáhttá máhccat ovddeš bargodoaimmaide ja geahčadit ja logadit maid ovdal lea bargan, čállán ja čađahan.

Bloggen-/vloggenreaiddut:
https://www.blogg.no/
https://wordpress.com/

  1. fhi.no 2020
  2. S. Steinbekk prof. NTNU. 2020