300
Importa ja eksporta
Norga šattai stuorra mearrajohtolaga riikan. Goržžit geava
huvvojedje buvttadit elrávnnji ja šadde vuođđun industrii-
jii. Nu lea odne Norggas viiddis gávppašeapmi eará riik
kaiguin. Riika ii nagot ieš buot borramušgálvvuid buvttadit
maid riikka ássit dárbbašit. Danne ferte
importeret
borra
mušgálvvuid.
Sullii 70 % gálvvuin maid Norga importere, bohtet EU-
riikkain. Muhto ostojuvvojit maiddái gálvvut Ásia riikkain,
ovdamearkka dihtii Kiinnás.
Norga oastá gálvvuid olgoriikkas, muhto amas šaddat
vuolláibáza, de ferte maiddái vuovdit gálvvuid olgoriikii.
Jus importere seamma ollu go eksportere, de lea dássádat
rehketdoalus. Dat mearkkaša ahte riika ii dine maidege. Jus
eksportere eanet go maid importere, de riika dine ruđaid.
Otne lea dilli nu ahte Norga vuovdá eanet go oastá. Danne
lea Norggas badjebáza.
Norga lea oljoriika
Norga lea šaddan dovddus oljoriikan. Sihke Statoil ja
Norsk Hydro leat stuorra oljofitnodagat mat doaimmahit
oljobuvttademiid sihke Norggas ja eará riikkain. Ovda
mearkka dihtii leat Norsk Hydros badjelaš 35 000 bargi
juohkásan 20 iešguđet riikii. Norsk Hydro buvttada maiddái
alumiinna ja veahkamuhkkiid.
Jagi 1990 Stuorradiggi vuođđudii Stáhta petroleumfoandda
mii 2006:s oaččui nama
Stáhta penšuvdnafoanda – Olgoriika.
Sisaboađut maid stáhta oažžu oljoindustriijas, biddjojit dán
fondii, mii investere ruđaid nu ahte Norga oažžu eanemus
vuoittu dain. Stuorradiggi lea maiddái dohkkehan foandda
njuolggadusaid dan láhkai ahte investeremat galget vuhtii
váldit
luonddu
ja
olmmošvuoigatvuođaid
.
Máilmmi ekonomiija ja institušuvnnat
Gávdnojit máŋga riikkaidgaskasaš institušuvnna mat
galget bearrái geahččat gávppašemiid ja ovttasbargguid.
Ovdamearkkat leat Eurohpalaš uniovdna – EU, Máilmmi
alumiidna:
aluminium
veahkamuhkki:
kunstgjødsel
