310
Ándaras-Hánssa mávssolaš rávvagat.
Ándaras-Hánsa, gii lei badjeolmmoš Anára ja Ohcejoga
gielddaid rádjeguovlluin, deattuhii man dehálaš lea ahte
olmmoš máhttá iežas árbevieruid ja historjjá. Jos dan ii máh-
te, de ii máhte maid áimmahuššat árvvuidis ja árbevieruidis.
Ná čilgii son Jouni Kittii go deaivvadeigga Anára márkan
báikkis geasset 1969:
Jos olbmos ii leat historjá, de son lea dego golgobeana... Dat
fitná olbmuid šiljuin ciellamin ja goardimin fuopmášumi, go ii
dieđe gosa gullá ja gos lea dan ruoktu.
Háliidan ahte olbmot beroštišgohtet historjjás. Dát
boahtá das, go deiven nuorra almmájin badjealbmáid ja
guolásteaddjiid, geat ledje vásihan eallimeaset áiggi miella
giddevaš áššiid. Sis lei nu ollu maid muitalit, ja go deive mulá
gan olbmo, de muitaledje. Muhto go olmmoš, lei dal sápme
laš dahje láttán, čuovvu historjjá, de dalle son ádde ja máhttá
ovttastahttit sierralágan dáhpáhusaid. Dakkár olmmoš, geas
lea historjjá áddemii vuođđuduvvi dearvvas iešárvvudovdu,
máhttá addit árvvu earáge olbmuide.
Sápmelaš, juovlamánnu 2001.
Boazodoalu árbevierut – ja giella
Boazodoalu bohciideapmi
1600-logus rievdagohte bivdosiiddaid ealáhuslágit. Meah
cásteapmi ja goddebivdu goarránišgohte garra vearuheami,
gávppašeami ja koloniserema geažil. Mádjitbivdu davimus
siiddain nogai. Seamma áiggis boazodoallu badjesiiddai
guin bohciidišgođii.
1600-logu loahpageahčái boazodoallu ahtanušai miehtá
Sámi. Guođohaneatnamat gáržo siseatnan siiddain, ja šattai
dárbun johtigoahtit bohccuiguin riddosiiddaide.
Maiddái mearragátti ássi sápmelaččat dikšugohte bohccuid
ja johtigohte siseatnamii, ovdamearkka dihte Deanuvuona
ja Várjjaga guovllus.
Dát johtinvuogit šadde vuođđun maŋešáigge johtimiidda
siseatnan ja rittu gaskkas.
mádjit:
bever
bohciidit:
oppstå
ahtanuššat:
økte, utvikle seg
