291
Marxisma ja plánaekonomiija
Karl Marx (1818-83) lei duiskalaš filosofa gii hutkkai plána
ekonomiija teoriija. Su deháleamos bargu lea
Kapitála
(1887).
Plánaekonomiijas lea stáhtas hui aktiivvalaš rolla, danne
go stáhta pláne ja stivre ekonomalaš doaimmaid. Eana lea
oktasaš opmodat mii jođihuvvo
kollektiiva
vuogi mielde, mii
mearkkaša ovttas.
Stáhta mearrida hattiid ja bálkkáid, oamasta eanaš fitno
dagaid ja mearrida man ollu galgá buvttaduvvot. Stáhta
sáhttá maiddái dáhkidit barggu buohkaide ja ahte buohkat
ožžot deháleamos dárbašiid. Dakkár riika go Sovjet-lihttu,
geahččalii praktiseret dákkár ekonomalaš vuogádaga.
Karl Marx dagai maiddái vuođu sosialisttalaš lihkadussii.
Olbmot geat gulle bargiidlihkadussii, lohke dárkilit su gihp
paga:
Kommunisttalaš manifeasta
(1848).
Kommunisma
lea
politihkalaš ideologiija man vuođđoprinsihppa lea ahte
servodaga riggodagat leat oktasaš opmodat.
Kommunisttaid mielas ii leat vuoiggalaš ahte muhtun uhca
jovkkoš,
kapitálisttat
, oamastit ollu ja leat hirbmat riggát.
Eatnašat,
proletárat
dahje bargiidjoavkkut, gártet rahčat
garrasit fuones bálkkáid ovddas.
ekonomalaš vuogádat:
økonomisk
system
gihpa, gihppagat:
hefte
Duiskalaš filosofa Karl Marx
(1818-1883).
Sovjet-lihttu geahččalii praktiseret
plánaekonomalaš vuogádaga,
mas stáhta mearridii dadjat buot.
Pláhkát viggá čájehit ahte buot
Sovjet-lihtu čearddain lei seamma
árvu. Dan lei riikka jagi 1936
vuođđoláhka mearridan.
