58
Jienastanvuoigatvuohta buohkaide
Bargiidlihkadus gáibidii jienastanvuoigatvuođa buot albmáide beroškeahttá
opmodagas ja dietnasis. Oččodan dihtii dán almmolaš jienastan-
vuoigatvuođagáibádusa, de lei dehálaš čájehit ahte ollugat serve. Čalmmustan
dihtii doarjaga álbmogis, lágidišgohte jienastanvuoigatvuođavázzimiid gáhtaid
alde. Dákkár jienastanvuoigatvuođavázzimiid lágidedje áinnas álbmotbeaivvi
vai jienastanvuoigatvuođagáibádus čadnui Norgga demokráhtalaš árbevieruide.
1890-loguin
lei
dábálaš
ahte
eanaš
stuorra
gávpogiin
ledje
jienastanvuoigatvuođavázzimat miessemánu 17. beaivve. Stuorradikkis lei
Gurutbellodat njunnožis jienastanvuoigatvuođaáššis. Bellodat lei massán ollu
jienasteddjiid boaittobeale báikegottiin dalle go lei háddjánan ja vuođđudan
Mearálaš gurutbellodaga 1888:s Dan dihtii lei bellodat dál ohcamin ođđa
doarjaga
bargiid
gaskkas.
Lei
Olgešbellodat
mii
vuosttaldii
jienastanvuoigatvuođa garrasepmosit. Sii oaivvildedje ahte eai lean eisige bargit
ieža geat gáibidedje jienastanvuoigatvuođa, muhto baicce radikála gávpotássit
geat “geavahedje” bargiid vai ieža ožžo eambbo politihkalaš fámu. Jos bargiid
gaskka leavvagođii ráfehisvuohta, de dat lei váttes ekonomalaš dili geažil, ii ge
dat ahte sii gáibidedje eambbo politihkalaš váikkuhanfámu, oaivvildii
Olgešbellodat. Dasa lassin ledje Olgešbellodagas maiddái dehálaš ekonomalaš
ákkat. Bellodat balai maid gáibádusain maid olbmot bidje stáhtii ja gielddaide,
maiddái joavkkut mat ledje bargoeallima olggobealde ja dan dihtii eai máksán
vearu. Olgešbellodat oaivvildii ahte ii oktage galgan sáhttit gáibidit addosiid
searvevuođas jos ieža eai dorjon searvevuođa ekonomalaččat. Dát lei dat
seammá ágga mii lei leamaš vuođđun jienastanvuoigatvuođanjuolggadusain
Vuođđolágas 1814:s. Gurutbellodat vuittii válggaid 1897:s, ja dan geažil lei
liikká eanetlohku ásahit oktasaš jienastanvuoigatvuođa buot almmáiolbmuide.
1898:s rievdaduvvui vuođđoláhka, ja eanáš almmáiolbmot ožžo
jienastanvuoigatvuođa. Dušše miellabuohccit, albmát geat ledje leamaš
ráŋggáštuvvon ja buohkat geat ledje ožžon geafivuođaveahki dan maŋimuš jagi,
eai ožžon jienastanvuoigatvuođa.
Vuoigatvuohta sosiála oadjebasvuhtii
Industriijaservodaga ovdáneapmi dagahii ođđa politihkalaš gažaldagaid
áigeguovdilin. Daid maŋimuš logi-jagiin 1800-logus beroštišgohte olbmot
eambbo ja eambbo erenomážit nissonolbmuid ja daid ollu mánáid bargodilis,
geat barge fabrihkain. 1885:s ásahii Sverdrupa ráđđehus bargiidkommišuvnna
