32 / 78
32
nuš jođiheddjiin Nuorta-Finnmárkku moriidusas. Son lei oaidnit dego
patriárka guhkes, vilges skávžžáin.
1880-logus ledje eanas kvenat ja sápmelaččat Deanuleagis ja
Deanuvuonas šaddan mielde morráneapmái sudno sárdnidemiid
geažil. Dáččat bohte mielde muhtun áiggi maŋŋel, eatnasat maŋŋel
1900. Badjegiette-Ovllá searvvai morráneapmái 16-jahkásažžan ja
šattai fargga okta Koskamo ja Hellandera čeahpimus vehkiin. 20-
jahkásažžan juo lei son okta Deanu vuotnabađaid gohccán olbmuid
váldojođiheddjiin. Son sárdnidii friddja ja gehppes vugiin – nu friddja
ahte muhtun áigái oaččui gildosa sárdnidit sis geat gáibidedje garra-
set sárdnidanhámi! Badjegieddi ražai maiddái oažžut dáččaid mielde
morráneapmái, ja son mišunerii áŋgirit áigodatguolásteddjiid gaskkas
Finnmárkorittus gos ieš nai lávii guolástit.
Koskamo, Hellander ja Badjegieddi ledje Deanu-guovllu
vuoiŋŋalaš fápmoguovddáš, ja ledje hui mávssolaččat leastadianism-
ma ovdáneapmái. Sin mátkkošteami geažil leavai leastadialaš osku
viidát miehtá Nuorta-Finnmárkku. Oassin dán barggus organiserii
Koskamo sierra nissonservviid mat dorjo sárdnideddjiid mátkedoaim-
maid ekonomalaččat. Dáid servviid nissonjođiheaddjit orro Čáhcesul-
los, Gállojogas, Bovccás Deanus ja Ánnejogas. Sin bargu lei doallat
oskkolaččat čoahkis ja bearráigeahččat ahte vierro sárdnideaddjit eai
ožžon doarjaga. Ii lean mihkkege ođđasiid ahte nissonolbmot ledje
moriidusa guovddážis. Læstadius lei nu árrat go 1847:s sádden
nieiddas
Nora
Gávvutnii Finnmárkui veahkkebargin, ja maiddái Raat-
tamaa anii nissoniid veahkkin barggustis. Okta sis lei
Matilda Fokk-
mann
Durdnosis. Son doaimmai olu jagiid moriidusa čállin ja čálii ieš
maid dávjá vuoiŋŋalaš áššiid birra. Nubbi eará áŋgiris nisu lei
Eva
Jatko
guhte máŋga jagi lei máŋgga mišuvdnaskuvlla hálddašeaddji,
oahpaheaddji ja rehketdoalli. Goalmmát nisu lei
Maria Jokela
guhte
galledii St. Peterburgga Ruoššas. Lei buoremuddui su bargu mii da-
gahii ahte leastadialaš moriidus joavddai maiddái dohko.
Koskamo lei ieš riidduvuloš olmmái danne go doalai nu garra
sártniid. Dát dagahii riidduid, erenoamážit Čáhcesullos. Raattamaa
sáddii muhtun olbmá soabadeaddjin dán riiddus. Son lei
Parka-Heikki
Muonás. Son lei oskkáldas johttisárdnideaddji Læstadiusa áigge
rájes juo, ja finai máŋgii sárdnidanmátkkiin Norggas. Muhtomin go
finadii Čáhcesullos, moriideigga dat guokte kvena
Neljäskunta-Kalle
(Kalle Huru, 1840-1905) ja
Koulu-Tuomas
(Thomas Lilleng, 1847-
1914). Goappašagat šattaiga maŋŋel moriidusa čeahpes jođiheaddjn
Čáhcesullos ja Buođggáin. Soai eaba lean nu garra sárdnideaddjit go
Koskamo, eaba ge báljo háliidan suinna ovttasbargat. Lei dát riidu
Badjegiette-Ovllá (Ole Olsen Badje-
gieddi, 1852-1925), sápmelaš ja
sárdnideaddji gii ásai Bovccás Dea-
nus.
Áppá-Hánsa (Hans Abrahamsen Hel-
lander, 1838-1914), sápmelaš ja
sárdnideaddji gii fárrii Ohcejogas
Sieiddái vuolle Detnui.