30 / 78
30
Norga
Norgii bođii leastadianisma guovtti joavkku mielde: 1) sisafárren
suopmelaččaid (kvenaid) ja 2) Ruoŧa johttisápmelaččaid mielde. Mo-
riidus leavai Divttasvuonas lulde gitta Várjjagii davvin. Dološ johtolat-
geainnut Suomas ja Ruoŧas Norgga riddui, maid sápmelaččat ledje
geavahan máŋggaid čuđiid jagiid, manne njealji guvlui:
1. Anára bokte Deanuleahkái, ja das Várjjagii.
2. Guovdageainnu bokte Áltái ja Hámmarfestii.
3. Guovdageainnus Návutnii ja Ivgui Davvi-Romssas, ja
4. Čohkkirasa bokte Ivvárstáđiide ja Evenáššái Lulli-Romssas,
ja Ofuohtai ja Divttasvutnii Nordlánddas.
Nuorta-Finnmárku
Várjjagis lei suopmelaččaid sisafárren mielddisbuktán ahte šadde
leastadialaš searvegottit Čáhcesullui, Detnui ja Buođggáide. Dat da-
gahii ahte Nuorta-Finnmárkku leastadianismmas ledje álggos eanas
dušše kvenat. Áiggi mielde serve maiddái sápmelaččat, erenoamážit
Deanus. Giehmánni,
Johan Tiberg
, lei rievtti mielde Karunkis, Duort-
nosleagis eret. 1853:s lei son fitnan Pajalas gos gulai Læstadiusa
sárdnideame. Go vulggii doppe, de ledje sus mielde golbma čállojuv-
von Læstadius-sártni ja muitalus oainnáhusaid birra maid muhtun
Gárasavvon-olmmoš lei vásihan. Tiberg geahččalii čohkket muhtun
kvenaid ruovttus Čáhcesullos ja muitalit sidjiide maid son lei gullan ja
oaidnán, muhto geavai baicca nu ahte suohkanbáhppa duoguštii čál-
losiid. Golle muhtun jagit ovdal go moriidus organiserejuvvui Čáhce-
sullos, muhto 1860-logus buollái moriidus duođas. Guovddáš jođi-
headdji dan áigge lei
Aron Puranen
(1821-1898) guhte lei boahtán
Čáhcesullui Turtolas Suomas. Son lei čeahpes sárdnideaddji ja šattai
njunuš fápmoguoddin dán vuosttaš moriidusa áiggis.
1860-logu gaskkamuttos bohte guokte olbmo Suomas Čáhce-
sullui geat deattuheigga ahte moriidusas galggai leat čielga hápmi.
Soai gáibideigga lihkahusa ležže dal olbmot moriidan vai eai. Oallu-
gat čirro ja boagustedje ja njuikkodedje vaikko rievtti mielde eai lean
njuorrasan. Dát gohčoduvvui "galbmanjuikumin". Go gávnnahedje
ahte moriidus galggai álgit, de bosádedje njurggonasain ja lihkahus
álggii. Váidimat dán doaimma dáfus sáddejuvvojedje Raattamaai
guhte sáddii Erkki-Anti Čáhcesullui čoavdit ášši. Son lihkostuvai dain-
na. Nubbi sárdnideaddji máhcai ruovttoluotta Supmii, ja nubbi, Juho
Viheriä, fas fárrii Buođggáide.
Okta dain guovddáš sárdnideddjiin Čáhcesullos 1870-logus lei
Goskamo-Olli
(Oluf Koskamo, 1850-1931). Son lei eret Gihttelis Suo-